Hämeen linnan esi- ja rakennushistoria:Sisällysluettelo
| Alkulause. | Sisällysluettelo. Hämeen linnan esi- ja rakennushistoria Kirjoittanut Julius Ailio |
Häme ja hämäläiset itsenäisyytensä aikana. |
I. Häme ja hämäläiset itsenäisyytensä aikana.
Varhaisimmat historialliset tiedot Hämeestä ja hämäläisistä, s. 1. – Häme ja Tavast nimen johto, s. 3. – Hämeen muinainen asutus, s. 4. – Oletus suomalaisten ja hämäläisten myöhäisestä maahanmuutosta, s. 7. – Uudenmaan ruotsalaisena asutuksen ikä, s. 10. – Hämäläis-alue pakanuuden ajan lopulla, s. 12. – Kulttuurikanta: aineellinen kulttuuri, s. 13; – yhteiskunnallinen järjestäminen, s. 14;. – sotaretket, aseistus ja linnat, s. 15. – Länsi-Euroopan ja idän välisen kaupan kääntyminen Itämerelle, s. 17. – Sen seuraukset Suomelle ja Hämeelle: hopeavirta, s. 19: – itäisiä kulttuurimuistoja, s. 20; – alkava kristillinen vaikutus, s. 21; – läntisiä kulttuurimuistoja, s. 22
II. Suomen valloituksen alkuvaiheista.
Hämeen valloitus osa Ruotsin ja Novgorodin taisteluista Suomen omistamisesta, s. 25. – Valloitusjärjestelmän erilaisuus, s. 26. – Karjalan alistaminen Novgorodin vaaaltaan, s. 27. – Ruotsalaisen valloituksen alku Lounais-Suomessa, s. 28. – Varhaisimmat keski-ajan linnat Lounais-Suomessa, s. 31. – Vanhalinna, valloittajan ensimmäinen tukipiste, s. 32. – Koroisten Turku ja kirkollisen hallinnon järjestely, s. 35. – Nykyisen Turun ja Turunlinnan perustaminen, s. 36. – Ruotsalaisten retket Suomenlahden eteläpuolelle, s. 36. – Tanskalaisten retket Suomeen, s. 37.
III. Novgorodin ja Ruotsin taistelu Hämeestä Tuomas piispan viime vuosiin asti.
Häme Ruotsin ja Novgorodin välisenä rajamaana, s. 38. – Hämäläisten verovelvollisuus Novgorodia kohtaan, s. 39. – Hämäläisten taistelut Novgorodia ja karjalaisia y. m. itäsuomalaisia heimoja vastaan, s. 40. – Hämäläisten suhde ruotsalaisiin, s. 42. – Hämäläisten käännyttäminen Tuomas piispan aikana ja käännytysmenetelmä, s. 42. – Käännytyksen menestys, s. 43. – Hämäläisten kapina v. 1237, s. 46. – Kysymys Hämeen käännytystyön turvalinnasta, s. 49. – Palanen Liivinmaan käännytyshistoriaa ja varhaisimmat kristilliset linnat siellä, s. 50.
IV. Birger jaarlin valloitusretki Hämeeseen.
Tilanne Hämeessä Nevanretken jälkeen, s. 52. – Varhaisimmat tiedot Berger jaarlin retkestä, s. 54. – Retken aika, s.57. – Satamakysymys: entiset käsitykset ”hämäläisten satamasta”, s. 57; – hämäläisten satamia oletettava useampia m. m. Porvoonjoen (venäläisten kronikkain Kauppajoen) suulla, s. 60; – jaarlin valloitussuunnitelma (m. m. Itä-Uudenmaan valtaaminen), s. 62; Porvoonjoen suu oletettava jaarlin tulosatamaksi, s. 63, – Itse valloituksen vaiheista, s. 63.
V. Novgorodin hyökkäykset Hämeeseen Karjalan valloituksen aikana.
Saksalalaisten ja ruotsalaisten suunnitelmat sulkea Novgorod Itämereltä, s. 65. – Ruotsalainen käännytystyö Karjalassa ja linnan perustaminen ”Viipurintien” valtiaaksi, s. 67. – Ruotsin pyrkimys Nevalle, s. 67. – Novgorodilaisten hyökkäys Hämeeseen v. 1256, s. 68. – Karjalaisten hyökkäys samaan aikaan, s.69. – Novgorodilaisten hyökkäys v. 1292, s. 69. – Novgorodilaisten retki v. 1311: kronikan kertomus siitä ja retken tarkoitus, s. 70: – retkeltä mainitut paikat, m. m. Mustajoki ja Kauppajoki, s. 71; – retken suunnitelma, s. 72; – retken vuodenaika (talviretki), s. 73.
VI. Hämeen varhaisimpia kirkollisia muistomerkkejä.
Kiviset pikkukirkot ja niiden ikä, s. 76. – Hattulan kirkko; rakennusjärjestys, s. 78; – muotovastineita, s. 79; – rakennus-aika ja rakennuttaja, s. 80. – Urjalan alttarikaappi, s. 80. – Ristiinnaulitun kuva Vanajasta ja Vesilahden kastemalja, s. 81.
VII. Hakoisten linnan Hämeen linnan edeltäjänä.
Tarut ja aikaisemmat tieteelliset käsitykset Hämeen linnan perustamisesta, s. 82. – Hakoisten kartano ”vanha Hämeenlinna”, s. 84. – Hakoisten linnan asema, s. 84. – Linnan jäännökset, s. 85. – Käyttöaika, s. 87. – Venäläisten kronikkain tiedot ”Vanain linnasta”, s. 87. – Hakoisten linnan tyyppiluonne ja rakennustekniikka, s. 89. – Rakennusjärjestys, s. 90. – Vertailukohtia esilinnalle: Vanhalinna ja Lilleborg, s. 91 (Tukholman linna, s. 92). – Vertailukohtia esilinnalle: Porvoon linna, s. 93 (Sipoon linna, s. 95); – Tanskan ja Länsi-Euroopan vallilinnat, s. 96; Itämeren maakuntain porrasvallilinnat (ja Wolkenbergin linna) s. 97; Venäjän muinaislinnat, s. 98. – Hakoisten (ja Porvoon) linnan tyyppi-ikä ja esimuodot, s. 98. – Hakoisten linnan tarkoitus: strateginen valloitus- ja rajalinnako vai käännytyksen turvalinna, s. 99; – poliittinen maakuntalinnako vai paikallinen piispan voutilinna, s. 102. – Linnan rakennus-aika ja rakennuttaja, s. 102. – Myöhäisin käytäntö, s. 103. – Epäsuoria todisteita linnan rakentamisesta ennen Birger jaarlin aikaa, s. 103.
VIII. Hämeen linnan valtiolliset ja sotavaiheet.
Hämeen maakunnan alue keskiajalla, s. 107. – Sinetti (ja vaakuna), s. 108. – Hämeen linnan (ja maakunnan) lääninherrat ja voudit keskiajalla, s. 110. – Venäläisten hyökkäys Hämeeseen ja linnan piiritys v. 1496, s. 114. – Linnanvouteja uuden ajan alkupuolella, s. 116. – Linnan sodallinen merkitys 1500- ja 1600-luvulla, s. 117. – Linnan hylkääminen suuren pohjoismaisen sodan aikana, s. 118. – Linna maa-armeijan päävarastona 1700-luvulla, s. 1119. – Linnan antautuminen Hattujen sodan aikana, s. 120. – Linnan jättäminen Suomen sodan aikana, s. 124.
IX. Hämeen linnan nykyinen asu.
Yleisvaikutus, s. 126. – Vallihauta ja vallit, s. 127. – Rundeli, s. 130. – Kehämuurin sijalle tulleet rakennukset, s. 130. – Päälinna: ulkomuoto, mitat ja koristeaiheita, s. 134; sisäänkäytävät, s. 135; pohjakerros, s. 137; välikerros ja pää- eli ensi kerros, s. 139; toinen ja kolmas kerros, s. 143; tornihuoneet, s. 144.
X. Hämeen linnan rakennustyöt kirjallisten lähteiden mukaan.
Linnain yleiskehityksestä, s. 145. – Kirjalliset lähteet Hämeen linnan rakennushistoriaan, s. 147. – Linna varhaisimpain kirjallisten lähteiden mukaan, s. 148. – Rakennustyöt Kustaa Vaasan loppuajalta Juhana III:n hallituksen alkuajalle, s. 148. – Räjähdys ja tulipalo v. 1599, s. 151. – Vilkas rakennuskausi Kaarle IX:n aikana, s. 151. – Linnoittamisen laiminlyöminen Ruotsin suuruuden ajalla (paitsi Venäjän sodan johdosta v. 1656), s. 153. – Tulipalo v. 1659, s. 153. – Venäläisten varustustyöt suuren pohjoismaisen sodan aikana, s. 153. – Linnan muuttaminen Ruotsin maa-armeijan päävarastoksi, s. 154. – Linnoitustyöt ennen Hattujen sotaa ja sen aikana, s. 155. – Puolustuslaitoksen uudistaminen 1700-luvun loppupuolella, s. 155. – Varustustyöt Suomen sodan aikana ja tulipalo v. 1809, s. 157.
Rakennusten kustantaminen ja rakennus-aineiden hankkiminen, s. 158. – Linnan kunnossapito, s. 159. – Kalkin hankkiminen ja tiilenteko, s. 160.
XI. Hämeen linnan varhaisempi muoto.
Linnan asema, s. 162. – Yleiskuva, s. 163.
Kehämuuri: rakennus-aineet, mitat y.m., s. 164; puolustuskäytävä, s. 165; porttitorni, s. 166; fatabuuritorni, s. 167.
Päälinna: ulkomuoto, s. 168; rakennustapa (harmaakivinen alaosa nurkkakivineen ja tiilimuuraus ynnä tiilten koko ja limitys), s. 169; kukkotorni, s. 172; sisäänkäytävä ja sen turvaaminen, s. 172; pääkerrokseen johtavat kiertoportaat, s. 174: ristikäytävä, s. 175; muut keskiaikaiset puolustuslaitokset, s. 175; varasto- ja ruoanlaittohuoneet ynnä vankihuone, s. 177; isosali, linnatupa, esitupa y. m. asuinhuoneet ja kirkko, s. 179; liikeyhteys pääkerroksen ja yläkerrosten ynnä kehämuurin välillä, s. 181; asuinhuoneiden katot, akkunat, tulensijat j. n. e. eri aikoina, s. 181; kaivo, s. 183; maan-alainenkäytävä, s. 1184.
Hävinneitä muistomerkkejä: Kristuksen kuva (ynnä sen väärennös), s. 186; vaakunoita ja Upsalan taistelun muistotaulu, s. 187.
XII. Hämeen linnan ikä vertailevan rakennus- ja linnatutkimuksen kannalta.
Entiset käsitykset linnan iästä, s. 189. – Ikäkysymys rakennustekniikan, -tyylin ja -järjestyksen kannalta, s. 190.
Ikäkysymys linnatutkimuksen kannalta: neliölinnatyypin kehityksestä, s. 192; Vanhan Väinänsuus linnoitettu luostari, s. 195; Paatisten ja Falkenaun linnoitettu luostari, s. 196; Segewoldin, Viljannin, Goldingenin ja Memelin linna, s. 196; Mitaun ja Pernaun linna, s. 198; Adselin ja Windaun linna, s. 199; Arensburgin piispanlinna, s. 200; Brandenburgin linna, s. 203; Lochstedtin ja Redenin linna, s. 204; Marienburgin komtuurilinna, s. 205; neliölinnatyypin varhaisin esiintyminen Liivinmaalla ja Preussissa, s. 205; Hämeen linnan lähimmät muotovastineet, s. 207.
Kysymys neliölinnatyypin saapumisesta Hämeeseen, s. 210.
Hämeen linnan tarkoitus strategian, liikesuhteitten ja päälinnan laajuuden kannalta, s. 212.
Loppupäätös linnan iästä ja linnan rakennuttaja, s. 214.
Linnakehityksestä ruutiaseiden käyttöön tultua, s.216. – Ruutiaseiden varhaisin esiintyminen Hämeen linnassa, s. 218. – Linnan rundelit (kanuunatornit) 1500-luvulla, s. 218. – Vanhimmat ampumavallit 1500-luvun loppupuolella, s. 220. –Hyökkäys-esteet, s. 222. – Uudet vallit ja vesihauta 1600-luvun alussa, s. 222. –Venäläisten varustukset v. 1713 – 21, s. 223. – Uusien puolustuslaitosten s. o. tenaljivallien rakentaminen v. 1740 – 42, s. 224. – Niiden laatu, s. 225. – Senjälkeiset linnoitussuunnitelmat, s. 226. – Tenaljilaitoksen uudistus v:n 1776 jälkeen, s. 228. – Lisärakennukset, s. 229.
XIV. Hämeen linnan aseet ja muu kalusto.
Heittokoneista y.m.s., s. 232. – Käsi- ja varsijousi, s. 232. – Keihäs ja hilpori, s. 233. –Haarniska, s. 234.
Ruudin käyttööntulo, s. 234. – Keskiajan kanuunat (kivi- ja luotipyssyt), s. 236. – Hämeen linnan kanuunat ja niiden valmistaminen 1500-luvulla, s. 237. – Lukumäärä eri aikoina, s. 239. – Käsipyssyjen kehitys, s. 240. – Hämeen linnan koukkupyssyt, musketit piilukkopyssyt y.m., s. 241.
Kappelin kalusto, s. 243. – Asuinhuoneiden kalusto, s. 244. – Fatabuuri, s. 245. – Valaistus, keittiön kalusto, juomakodan kalusto, kello ja kulkuneuvot, s. 246.
XV. Hämeen linnan asukkaista ja oloista.
Linnanvouti ja hänen suhteensa maakuntaan, s. 248. – Sääksmäkeläisten valitukset Erik Olavinpoika Stålarmin toimien johdosta, s. 249. – Linnamiehistö, s. 251. – Linnanmiehistö, s. 251. – Palveluskunta, s. 253. – Linnaväen kokonaismäärä, s. 251. – Palkkaus, s. 255. – Linnanköyhät, vangit y.m., s. 256. – Ylhäisten käynnit, s. 256.
Taloudelliset olet: ruokalista, s. 257; karjakartanot, s. 258; kalastus, s. 259. – Linna sotilas-asemana v:sta 1634, s. 260.
Lähdeviittauksia ja lisähuomautuksia, s. 262.