Hämeen linnan esi- ja rakennushistoria:Alkulause

Alkulause. Hämeen linnan esi- ja rakennushistoria Kirjoittanut Julius Ailio

Sisällysluettelo

Alkulause.

Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston hyväksymän ohjelman mukaisesti on tekeillä olevaan kaupungin historiaan liittyvä johdatuksena Hämeen linnan historia. Tämän ensi osana on käsillä oleva teos. Toisena osana on oleva Hämeen linnan talous- ja hallintohistoria. Näin laajaksi suunniteltu esitys linnasta antaa kaupungin historialle yleisemmän, tähän-astisista kaupunkien historioista poikkeavan luonteen. Ohjelmalla on oikeutuksensa jo sen takia, että linna on ollut kaupungin edellytys, ja että sen kohtalot osittain kietoutuvat kaupungin kohtaloihin. Lisäksi on linna useiden vuosisatain aikana ollut Hämeen keskipisteenä. Mutta se olisi muiden Suomen historiallisten päälinnain keralla saanut yhä jäädä odottamaan kirjoitettua historiaansa, ellei tätä olisi sisällytetty kaupungin historian ohjelmaan.

Kirjoittamatta on vielä myös hämäläisen heimon historia. Tämä seikka esitettäköön selitykseksi, miksikä käsillä olevassa, pääasiassa linnan rakennushistoriaa koskevassa osassa verrattain laajasti on puhuttu hämäläisten itsenäisyyden aikaisiin kulttuurihistoriallisiin ja historiallisiin vaiheisiin. Kysymys Hämeen linnan perustamisesta olisi ilman tällaista edeltävää katsausta jäänyt perin hämäräksi. Sitä paitsi on pakanuuden ja kristinuskon välinen raja-aika hämäläisen heimon historiassa pitkällisine taisteluineen länttä ja itää vastaan hämäläisten sankariaikaa, joka varmaankin viehättää hämäläisiä mieliä.

Tuntunee muuten vaativalta esittää linnan rakennushistoriaa ilman edelläkäynyttä ammatillista tutkimusta linnasta. Kirjoittaja on ensimmäinen myöntämään arkkitehtillisen tutkimuksen tarpeellisuuden, saatuaan jättää arvailujen useita sellaisia erikoiskysymyksiä, jota mainittu tutkimus ehkä helpostikin voisi ratkaista.

Vilpittömän kiitollisuutensa ilmaisee kirjoittaja kaikkia niitä arvoisia henkilöitä kohtaan, jotka ovat edistäneet tämän julkaisun valmistamista ja ilmestymistä. Erityisesti nimettäköön kenraali L. W:son Munthe, joka on jättänyt käytettäväksi muistiinpaanonsa linnan puolustuslaitoksista 1700-luvulla, tohtori K. O. Lindeqvist, joka painatuksen aikana on teoksesta monta pihtien pitämää poistanut, tohtori J. W. Ruuth, joka kaupungin puolesta on teosta tarkastanut, ja arkkitehti Armas Lindgren, joka on kuvallisista nimilehdistä huomen pitänyt.

Helsingissä, 26 p. joukuk. 1916.

J. A.