Totisen kääntymisen harjoitus/Kappale 10
Esipuheinen omistus | Praktika, eli Totisen Kääntymisen Harjoitus Totisen kääntymisen harjoitus Kirjoittanut Arthur Dent |
1. Mikä kääntymys on. |
Praktika [], eli Totisen Kääntymisen Harjoitus, Tutkisteltu Christuksen Sanoista:
Ei suinkaan, sanon minä teille; vaan ellette paranna teitänne, niin te kaikki niin hukkaan tuletta. Luk. 13: 3.
Näihin sanoin ovat muutamat meidän Wapahtajallemme Jesukselle Christukselle tilan antaneet, jotka ilmoitit hänelle Galilealaisista, joiden veren Pilatus oli sekoittanut heidän uhrinsa kanssa, se on: jotka Pilatus oli heidän uhratessansa murhata antanut, niin että heidän verensä on sekaantunut järjättömäin luontokappalten veren kanssa. Tästä tuli tälle kansalle senkaltainen luulo, ikänänsä kuin nämät Gallilealaiset, olisit olleet suuremmat syntiset, kuin muut Galilealaiset, koska niin suuri rangaistus ja onnettomuus heidän ylitsensä kävi: niin myös ne kahdeksantoistakymmentä, joiden päälle torni Siloassa langeis ja tappoi heidän, ovat he luulleet kaikkia muita Jerusalemin asuvita viallisimmiksi.
Näissä ihmisissä havaitaan sen turmellun luonnon häiy ja paha sisu, joka, Jumala paratkoon! löytyy kaikissa ihmisissä, ja seisoo siinä, että me sangen tarkasti otamme vaarin muiden ihmisten synneistä, ja niitä väkevästi laitamme ja nuhtelemme; mutta sitä vastaan pyydämme mielellämme itsemme vanhurskaaksi tehdä, ja olemme omain synteimme, vikaimme ja rikostemme havaitsemisessa myyrää sokiammat. Niin lujasti ovat myös nämät ihmiset luulleet oikialla tiellä vaeltavansa, ja kaikkein muiden kansain suhteen, armossa ja ystävyydessä Jumalan tykönä olevansa, jonka tähden he myös siitä itse mielestänsä vakaat olit, ettei senkaltaisten rangaistusten ja vaivain pitänyt heidän päällensä tuleman; niinkuin myös samalla muotoa, moni väärin ja tyhmästi tuomitsee, ne ihmiset olevan suurimmat syntiset joita Jumala enimmästi kuurittaa ja ristillä ja murheella etsii. Waan senkaltaiset ovat unohtaneet että Jumala käypi erinkaltaisella ja ihmeellisellä tavalla ihmisten kanssa täällä maan päällä, niin ettei hän aina rangaise jumalatointa sen jälkeen kuin hän häijy ja paha on, eikä palkitse ja siunaa jumalista ulkonaisesti, sen jälkeen, kuin hän hyvä ja jumalinen on; vaan ainoastansa oman hyvän suosionsa jälkeen, asettaa muutamia esimerkkejä, opetukseksi ja varoitukseksi muille ihmisille, joille niiden rangaistuksen pitää peilinä olevan, jossa itsekukin mahtaa tutkia omaa elämäänsä ja menoansa, ja katsoa kuinka hän työnsä ja vaelluksensa tässä mailmassa ojeta ja vastata tietää.
Ja että Jumala, (joka on ankara syntein kostaja) muutamain esimerkillä, opettaa kaikkia ihmisiä syntiä pelkäämään, että he siitä mahtaisit ajatella, mitä he olisit ansainneet, jos Jumala tahtois antaa samankaltaisen rangaistuksen, heidän päällensä tulla. Tämä kansa joka niitä sanomia Christukselle ilmoitti, on tullut tästä neuvotuksi tässä nimitetyssä opissa, jonka kautta meidän Wapahtajamme, hyvästä syystä on juuri kuin vaadituksi tullut, nuhtelemaan heidän edestakaista ja erhettyväistä luuloansa ja opettamaan heitä, ettei heidän toisten ihmisten rangaistuksesta ja onnettomuudesta pitänyt iloitseman; vaan paremmin antaman heidän lankemuksensa itsiänsä totiseen kääntymiseen kehoittaa.
Siinä sivussa on myös Christus tällä tahtonut heille tietää antaa, ettei Herra Jumala aina totutulla tavalla rangaise niitä suurimpita syntisiä niinkuin murhajita, varkaita, ryöväreitä, huorintekiöitä, Jumalan ylönkatsojita, riitaisia, pilkkaaita ja muita senkaltaisia; vaan hän säästää ne sen suuren tuomio-päivän vanhurskaan tuomio-istuimen eteen, antain heidän sillä välillä niinkuin lihoa teuras-päiväksensä. Sentähden vastaa Jesus heille tämän päälle sanoilla, sanoen: Ei suinkaan, taikka, ei niin; vaan ellette paranna teitänne, niin te kaikki niin hukkaan tulette; niinkuin tahtois hän sanoo: olettako te siinä luulossa että ainoastansa suurimmat syntiset tässä mailmassa tulevat rangaistuksi, ja muut pitää oleman vapahat; ja että Galilealaiset: ja ne kahdeksantoistakymmentä, joiden päälle torni Siloassa langeis, ovat olleet kaikkia muita syntisimmät? eli luulettako, sentähden, ettei samankaltainen rangaistus ole teitä osannut, että te sentähden tahdotte itsenne pimeydessä kätkeä, sen kautta Jumalan rangaistusta vältääksenne? Ei suinkaan, te petätte itsenne; sillä minä sanon teille tämän: ellette itke ja kadu syntejänne, ja ajallansa Jumalan kanssa itsiänne sovita; niin pitää teidän, (teidän, sanon minä, jotka olette niin nopiat muita tuomitsemaam ei tuten itsiänne oikein synteihin eikä rangaistukseen vikapääksi) teidän pitää ei ainoastansa tässä mailmassa samalla tuomiolla hukkuman, vaan myös siinä tulevaisessa ijankaikkisesti kadotetuksi tuleman.
Tämän puheen kautta siis vapahtaja sanoo tuomion kaikkein ihmisten ylitse; sillä tämän ala hän sulkee kaikki Aadamin lapset kuin elävät maan päällä, tietä antain heille juuri voimallisesti, että joko he ovat korkiammassa eli alhaisemmassa säädyssä, rikkat eli köyhät, nuoret taikka vanhat, oppineet taikka oppimattomat, mailmalliset viisaat eli yksikertaiset; lyhykäisesti: mistä säädystä ja tilasta he olla mahtavat, jos he elävät ja kuolevat synneissänsä ilman totista katumusta, parannusta ja kääntymystä, pitää heidän ijankaikkisesti kadotetuksi tuleman; ja palaman siinä hirmuisessa helvetin tulessa. Pyhä Raamattu, joka on Jumalan oma totinen sana, on täynnä senkaltaisia ankaroita pitkäisen pauhinoita ja jylinäsanoja.
Niin seisoo Joh. 3: 18: "joka ei usko, se on jo tuomittu." Niin myös 2 Kor. 13: 5: "koettelkaat teitänne, jos te olette uskossa: kokekaat teitänne: eli ettekö te itsiänne tunne että Jesus Christus on teissä? ellei niin ole, että te kelvottomat oletta." Joissa sanoissa Apostoli lyhykäisesti näyttää kaikki ne, jotka ei löydä ja tunne Jesuksen Christuksen heissänsä elävän uskon kautta, (joka on kuin sielu ja elämä totisessa katumuksessa ja parannuksessa) he ei ole paremmat kuin kuolleet, hyljätyt ja tuomitut ihmiset.
Mutta että ihmiset enimmiten niin unohtavat sen uskon kappaleen, joka opettaa katumuksesta ja parannuksesta, ettei he tiedä mitä se on, taikka mitä sen kanssa ymmärretään, eli mitkä sen vaikutukset, omaisuudet, syyt, vastukset ja esteet ovat, niin myös minkä kautta, minkä tähden, millä ajalla ja kuinka meidän pitää itsemme kääntämän; sentähden olen minä ottanut osottaakseni:
- 1. Mikä kääntyminen on.
- 2. Mitkä oikian kääntymisen omaisuudet ovat.
- 3. Koska meidän itsemme kääntämän pitää.
- 4. Minkätähden meidän pitää itsemme.kääntämän.
- 5. Mitkä esteet ja vastukset meitä kääntymisestämme takaperin vetävät ja pois pitävät.
Ehkä tämä opettamisen tapa ja muoto ei taida kaikille kelvata, kuitenkin, koska asioita katsellaan, jotka minä opettaakseni ottanut olen, luulen minä ne samat nimitetyissä osissa soveliammasti taittavan selitettää. Lähestykäämme siis itse asiata ja katselkaamme.