Ayrin rannalla

Ayrin rannalla. Kirjoittanut Robert Burns

Burnsin jäähyväisruno syntymäseudulleen, kirjoitettu vähää ennen aiottua maasta-muuttoa. Coila = Kyle, kats. Roobin.

Jo ilta kolkko hämärtäy,

syystuulen puuskat viuhuin käy,

on sankka pilven sumuvyö,

ja vihmoin sade maahan lyö.

Olalla pyssy soilta saan,

siell’ linnut jätin rauhaan vaan.

Jäähyväishetki tuskaa tuo,

kun rantaas astun, Ayrin vuo!

Syys sänkipeltoon kyynelöi,

miss’ yrmyt säät ne isännöi;

sen sinitaivas rauhainen

jäi tieksi talvimyrskyjen.

Mun hyytyy veri suonissain:

ma aion pauhuun ulappain;

kun laivaa viskoo aaltoin vuo,

taas kaipaan armaan Ayrin luo.

Mut kuohut vyöryin käykööt vain,

en pelkää turmaa rantamain;

vaikk’ kuolonuhka eessä ois,

ei kammottaa se kurjaa vois!

Mut kahlein kiinni kotiin jäin, –

oi, haavat polttaa sydäntäin!

Mua ahdistaa ja vaivaa nuo,

kun nyt sun jätän, Ayrin vuo!

Hyvästi, Coilan vuorimaat

ja laaksot, kankaat, viidat, haat,

miss’ suru viipyy, saattaen

taas lemmen muistot mielehen.

Sees olkoon, ystävä, sun ties!

Myös sulle rauhaa, vihamies! –

Oi, kyynelveet ei hoivaa suo:

Hyvästi, armas Ayrin vuo!

Lähde: Burns, Robert 1918: Lauluja ja ballaadeja. Suomentanut Valter Juva. Kustannusosakeyhtiö Fundament, Helsinki.