Yksi
Yksi. Kirjoittanut Otto Manninen |
- On moni tullut, on mennyt moni,
- yks oli, yksi, mun kohtaloni.
- Muu vaihtui, valta se yks on vakaa.
- Sen olen vanki ma vuotten takaa.
- Se valta ankaramp’ on kuin aika:
- muu kaikki kaatuu, sen kasvaa taika.
- Sen kasvaa taika, sen kasvaa taakka,
- sen kannan kahletta kalmaan saakka.
- Niin täytyi käydä, ei toisin tainnut,
- niin silmää kaksi on tieni kainnut,
- ne jotka kaihoni kaikkivalta
- loi loistoon aution tyhjän alta,
- ne jotka unteni juoksun johtaa,
- ne joita, joita en konsaan kohtaa.
Lähde: Manninen, O. 1905: Säkeitä. WSOY, Porvoo.