Vuoret, linnat kuvastuvat
Vuoret, linnat kuvastuvat. Kirjoittanut Heinrich Heine |
- Vuoret, linnat kuvastuvat
- Rheinin kalvoon päilyvään,
- Laiva luisuu leikitellen,
- Päivänpaiste-kehässään.
- Rauhallisna katsastelen
- Kultalaineen liikuntaa;
- Pohjukassa poven tunteet
- Salaisimmat havahtaa.
- Tuttavasti tervehdellen
- Viettää virta korskea;
- Mut sun tunnen – kaunis kuori,
- Allas yö ja kuolema.
- Päällä halu, alla oikut,
- Kuva olet armahan!
- Noinpa hänkin päilyy, nuokkuu,
- Hymyellen vastahan.
Lähde: Heine, Heinrich 1887: Runoelmia. Suomentanut Oskar Uotila. G. W. Edlund, Helsinki.