Vuoret, linnat kuvastuvat

Vuoret, linnat kuvastuvat.

Kirjoittanut Heinrich Heine


Vuoret, linnat kuvastuvat
Rheinin kalvoon päilyvään,
Laiva luisuu leikitellen,
Päivänpaiste-kehässään.
Rauhallisna katsastelen
Kultalaineen liikuntaa;
Pohjukassa poven tunteet
Salaisimmat havahtaa.
Tuttavasti tervehdellen
Viettää virta korskea;
Mut sun tunnen – kaunis kuori,
Allas yö ja kuolema.
Päällä halu, alla oikut,
Kuva olet armahan!
Noinpa hänkin päilyy, nuokkuu,
Hymyellen vastahan.


Lähde: Heine, Heinrich 1887: Runoelmia. Suomentanut Oskar Uotila. G. W. Edlund, Helsinki.