Viiskymmenvuotias Jalmari Finne

Viiskymmenvuotias Jalmari Finne Kirjoittanut Otto Manninen

Viiskymmenvuotias Jalmari Finne!

Eläköön, hei, hei, hei!

Miltäs nyt näyttää harjalta rinne?

Sinnepä rientävä retki jo, sinne

viimein Finnenkin vei.

Vuoskymmenviitiäs Filmari Janne!

Hei, eläköön, hei, hei!

Aatos on nopsa, ja norja on ranne,

ei pian viimeistä pistettä panne

Kiljusten virrelle, ei.

Vuoskymmenviitiäs, viiskymmenvuotias,

kaukaa kättä mä lyön.

Teit oman ties, olit omaa sa muotias,

hommasit, hoitelit runsasta puotias,

tuttu sa toimen ja työn.

Niin yhä puske, kuin lehtiä puu saa,

viima jos entiset vei!

Luonas on viihtynyt montakin Muusaa,

niit’ yhä vastakin hoivaa ja huusaa,

Jalmari-Filmari, hei!

Lähde: Manninen, O. 1951: Muistojen tie: valikoima jälkeenjääneitä runoja. Toimittanut ja selityksin varustanut Pentti Lyly. WSOY, Porvoo.