Vanhus.

Kirjoittanut Johan Ludvig Runeberg


On vanhus mulle kuningas,
Kun elon ehtii kannikas,
Ja matka kääntyy loppumaan,
Niin voittoisa, niin suuri vaan.
Ei myrskyt häntä kosta saa,
Häll’ kaikki antaa kunniaa,
Ja haireet, himot pilttoisat
Hänt’ oudostellen karkaavat.
Häll’ rauhaisena kanssana
On halut, miedot luonnolta,
Ja muistot hellät, tähteellä
Viel’ herttaisista päivistä.
Häll’ sauva valtikkaisena
Ja hauta linnoituksena
Ja rauha hohtoverhona,
Ja valkohiukset kruununa.


Lähde: Runeberg, Johan Ludvig 1874: Runoelmia. Suomentanut Edvin Avellan. K. E Holm, Helsinki.