Vaivaishoidosta (Paturi)

Waiwaishoidosta Senaatille.

Kirjoittanut Kustaa Paturi



Hänen Kejsarillisen Majesteettinsa Suomeen asetettu Senati


Armollisemman myören antamisen suhteen tehrä muistutuksia armollisempaan erespanoon waiwasten hoitamisesta, olen rohjennut, ottaa miettiäkseni mainittua asiaa, mutta Koska armollinen ylös-pano on saatu ainoastansa Ruottin Kielellä ja niin muoron ej ole tainnut Suomalaiset woittaa tarpeellista tietoo, jonka johrosta olis tainnut tehrä muistutuksia; Kuitenkin palawa pyhyyren halu Isänmaan rakkauresta, eresauttaa yheisen menestyksen Karttumista, waikuttanut minua. Kansan luonnon mukaisesta johrostasywimmässä alammaisessa näyryyressä ereskantamaan ajatuksiani (joko se sitte enämmän elli wähemmin yhristyne, tahi eronne armollisen alle annetun waiwasten hoitamus eteen panon Kanssa) Hänen Kejsarillisen Majesteetinsa Suomen Senatin lawian neuwon alle seuraawalla tawalla:


1. Pääkappale.
(maan Seurakunnissa)
Waiwsten hoitokunnasta, siiihen Kuuluwista wirkamiehistä ja heirän welwollisuurestansa.
1.§.
Waiwaset elätettäköön kukin paikkakunnassansa, niitten perustusten mukaan kuin erespäin likemmin sanotaan.
2.§.
Kukin paikkakunta eroittakoon itteensä isampiin elli wähempiin hoitokuntiin, ej kuitenkan wähempään kun yksi Kirkko-kunta,
3.§.
Kusakin waiasten hoitokunnassa asetetta-koon yksi Commite, jossa on yksi Esimies ja wähemmäksikin kuusi jäsentä ja Kaksi wara-jäsentä, jotka silloin kuttutaan kun joku on laillisesti estetty. Jäsenistä tulee olemaan wähemmäksikin puolet yhteisestä kansasasta.
Paikkakunnan Kirkkoherran wirkaa seisowa elli Kappelissa oikea Kappaleinen, oman alueensa sisällä, owat welwolliset Commiteen Esimiehen toimitusta pitämään, jos ej muuta ehrolla menewaa uskottua ja toimellista miestä ole. Commiteen jäseniksi owat welwolliset yksi elli toinen eskottu ja warakas mies, wähemmäksikin Kolme wuotta erältänsä.
4.§.
Myöskin joka hoitokunnassa tulee olemaan yksi Kasööri eli waiasten warain sisään ottaja tallehtia ja uloos antaja.
Kasööriksi walittakoonn ehrolla uskottawa mies, ja sopikoon hoitokunta palkasta.
5.§.
Ruunun wouri tahi sen wirkaa tekewä aluunsa sisällä, on welwollinen waiwasten hotii silmällä pitää, ja päälle kantamaan Commiteeta wastaan Läänin Hallituksen tykönä.
6.§.
Kihlakunnan Riiwari aluussansa on waiwasten werojen ylös kirjottaja ja Räknäjä.
7.§.
Kussakin hoitokunnassa myös tulee olemaan waiwasten warain ylös-kanto mies, joka ehrolla walitaan samalla tawalla kun Kasöörikin ellei yksi tahro päällensä ottaa, sekä Kasöörin että ylös kantonmiehen wirkaa.
8.§.
Paikkakunnan Nimismies on welwollinen olemaan aktoria Commiteen puolesta Kihlakunnan oikeuressa.
9.§.
Commiten Esimies, kasööri ja Ylös-kantomiehen wirasta owat pois estetyt Paikkakunnan seuraawaiset wirka miehet: Kihlakunnan Tuomari, Ruunun-wouri, Kihlakunnan Riiwari ja Nimismies, Nimismies kuitenkin taitaa olla ylöskantomies.
10.§.
Kirkkoherran wiraallinen on welwollisuus Lukusissa Kussakin Luku-Kasjiissa Kysymään waiwasten tilaisuutta a lyhyesti Kirjoittamaan jos jostakin waiwaisesta pitäis tehtämän muutosta, elli jokaa tullut niin että kaipaa hoitoo. Tehköön sitte yhteisen ylöspanon ja antakoon sisääm waiwsten Commiteelle enen ensimmäistä päiwää Touko kuuta kunakin wuonna.
11.§.
1si Commiteen welwollisuus on pitää murhe waiwasten sisään tulosta, Räkninkistä, tasaamisesta ja Kasöörin welwollisesta wakuuresta. Jos Commite jotakin toimiin jättää elli eskoo waiwasten waroja joilta ej ole wissiä waiwasten päälle luottamusta, täyttäköön Commitee mitä waiwasten warat sen kautta muutoin wähenisi: Esi mies yksin mitä Kirjallisten waatimusten kautta laimiin jäis ja uskomisen erestä joilta ej ole welwollista wakuutta puoluwiksi ja jäsinnet toisen puolen, kuitenkin kukin osaansa erestä.
2si Commiteen welwollisuus on istua Kaksi Kertaa wuoteensa, ensikerran Touko kuussa, Toisen Kerran Marras kuussa, ja katowuisina, jolloin suurempaa hoitoo tarwitaan useimmin, elli Koska jonkun, joka waiwaisten hoitoo Kaipaa, tulee hoirettawaksi ennen kun oikia istumisen aika sisään laskee ja sitä ilmoitetaan Commiteelle, antakoon Commiteen Esimies (kuinka pian tarwe waatii) jäsenille kuttumuksen joksikuksi Sunnuntaia jälkeen päätetyn Jumalan palweluksen Seurakunnan Sakaristoon elli jos asia on pikaisesti toimitettawa ja wähemmästä luonnosta ja Commiteen Esimies elli jäsenet ejwät taira mainitulla tawalla kokoon tulla, antakoon silloin yksin saapuwilla olewista Seurakunnan papista Saarnastuolista kuttua hotokunnan jäseniä Sakaristoon ja ?? kuin erespäin sanotaan annettakoon myös päätössijain Commiteelle.
3si Istumisessansa neuwotelkoon Commite kuinka waiwasten tarpeita sisään ostetaan ja ulos myyrään ja kuinka waiwaisia elätetään yhtä työllä toistaruoka awun annilla Kolmatta sisään sijoitamisella ?? ylös pitoon j. n. e. Myös Kirkkoherran wiraalta sisään annetun Kuulustelemuksen ja yhrellä elli toisella tapaa eresannetun perustuksen päälle,tehköön Commitee yksin ylöspanon, joka sitte laillisesti kuulutetussa Kirkon Kojkouksessa ylöslujetaan ja waaritaan Hoitokunnan lausuntoa. Jos hoitokunnan jäsenet owat eritaksasta, niin walistakoon Commitee hywällä puheella hoitokunnan jäseniä, mikä on asetuksen tarkoitus ja wastaan ottakoon sitte kunkin eriluontoisetperusteikset ja Kertokoon sitte Kaikki ja pankoon huuron päälle ja tehköön siitä osan haarasta kysymyksen Kuka sitä tahtoo ja siitä kuka sitä tahtoo. Päättäköön niitten huutojen jälkeen kun enemmän wastaa waiwaitenmantaalista jotka sopii asetuksen tarkoituksen ja hywän ymmärryksen kanssa yhteen; mutta ne huurot jotka ej siihen yhristy otetaan waikuttamattomaksi. Sitte paikalla elli suurimman muutoksen takia ensimmäisinä elli toisena Sunnuntaina julistetaan päätös. Joka sitä wastaan on tytymätön ilmoittakoon Commiteelle 8 päiwän sisällä tytymättömyytensä ja Kirjoittakoon sitte Commite päätöksestä ?? siinä osassa missä hän tytymätön on ja Löysyttäköön sitte tytymätön ittensä 14 päiwän sisällä siitä ajaasta kun weron otti ennen 12 erellä puolen päiwän LääninHallituksen tykönä ja ottakoon hän sieltä tarituksen ja toimittakoon puolen erellä sanotusta ajaasta taristuksen Commiteelle, että asia on lailliella ajaalla sisään annettu muussa tapauksessa ja osissa on Commiteen päätös woipa ja jälkeen elettäwä. Jos Commite päätöksessänsä on huolimaton tahi tekee wiekkautta elli julkista wääryyttä Sakotettakoon siinä oikeuressa kussa se julkiseksi tulee, sen jälkeen kun Tuomarista Laki sanoo.
4si Commiten Esimiehen tulee waiwaisten hallituksen kirjat tallehtia ja siine lähetetyt kirjat wastaan ottaa ja ulos kirjoittaa ja kuitteeraamiset elli tarintukset antaa.
12.§.
Kasöörin welwollisuus on waiwaisten sisään tuloja wastaan ottaa, pitää niistä Räkninkit ja ulosantaa Commiten Kirjallisten määräyksen päälle. Jos Kasööri ilman Commiten Käskystä lainaa elli tuhlaa waiwasten waroja olkoon saman sakon ereswastauksen alainen kun Laki wirkamiehille Kruunun-rahain wäärin käyttämisestä sanoo.
13.§.
1si Kruununwoudin welwollisuus on läsnä olla Commiteen Esimiehen ittensä wirkaan antajessa ja Räkninkit kattoo ylös ja sen erellisen pois päästää ja Räkninkit ja Commiteen asiat owat järjestyksessä ja warat hywällä päällä luottamuksella; mutta siinätapauksessa jos räkninkit owat sekaiset ja waiwasten omaisuus huonolla päälle luottamuksella, Kirjoittakoon waiwasten hoitokirjain mikä on selkee ja päälle luotettawa ja siitä ottakoon uusi Esimies waarin ja mikä on sekainen ja päälli??? eresantakoon Lääni Hallitukselle ja wastatkoon sielä se pois luopunut Esimies erestänsä, ja käyttäköön mitä hänen welwollisuutensa oli. –
2si Ilman erellä mainittua, Kattokoon Ruunun Wouri joka Kolmas wuosi waiasten hoito-kirjat läpitte ja jälkeen eläköön niin kuin erellä on Esimiehen muutoksesta sanottu.
3si Koska waiwaisten Räkninki kirjat muutetaan ja wanhoista uusiin sisään wierään, Kattokoon Ruunun Wouri ne läpitte ja eläköön niin kuin 1sä momentissa sanotaan, Ylös Kattomisessa ottakoon Ruuunun wouri Kaksi hywää miestä saapuwille.
Jos RuununWOusi olis huolimattomasti yli kattonut ja hywän toristuksen sisään kirjoittanut ja jälkeen päin hawaitaan ja ylös kirjoitan jotakin, jonka kautta waiwaisten warat olis wähentynnyt, ja se olis ollut mahrollista tarkan tutkinnan kautta tutaa, käyttäköön ensin mitä puuttuu ja kokokoon sitte kuka siihen syy oli.
4si Ruunun wourin tulee waarinottaa Kihlakunnan Riiwalilta lähetetty yhteinen wuotinen ja ynnä kunkin erinäinen waiwasten weron lasku , ja Kattokoon läpitte ja ylös ottakoon koko wuotisen hoitokunnan wero summan omiin kirjainsa. Kirjoittakoon sitte ulosmittaus Käskyn waiwasten hoitokunnan ylöskantomiehelle ja lähettäköön kunkin erinaisen weronkirjan ylöskantomihelelle; mutta yhteisen Rätinkin Commiteelle.
5si Antakoon myös Ruunun wouri Kuuluttaa waiwasten rahat Puuräkninkissä maksettawaksi.
14.§.
Kihlakunnan Riiwarin tulee warteen ottaa henkikirjoituksissa waiwasten weron maksajat ja sen perustuksen päälle kun siitä asetettu on maksettawaksi; Räknäkköön elli laskekoon yhren ylöspanon ja myös erittäin kunkin maksajan osuuren ja pankoon kuhunkin nimensä alle. Lähettäköön ne niin aikaiseen kun muutkin Ruunun rahain laskut Ruunun waurille.
Jos Kihlakunnan Riiwari jättää pois tahi lisää panee, olkoon saman ereswastauksen alainen Kun Ruunun rahain laskusta.
Kihlakunnan Riiwali nauttikoon palkkaa mitä armolliset säännöt määrää.
15.§.
Ylöskantomies löyryttäköön ittensä Wourin maksosta elli Puurätinkistä wastaan ottamassa waiwasten weroja. Ne jotka maksajailta jää sillä kertaa Rästiksi, antakoon ylöskatomies itte kuuluttaa ajaan ja paikan, jos ei sitte kaikki löyrytä ittensa maksosta, tehköön kunkin tykönä ulos-mittauksen. Kaikille maksajoille antakoon ylös kanto mies Kihlakunnan Riiwarilla lasketun werokirjan ja Kirjoittakoon maksetuksi ja ajaan ja paikan oman nimensä alle.
Ylöskantomies pitää tilin tekemän wiimeistäkin 1nen päiwä Touko Kuuta. Koska pitää rahat seuraaman maksanneitten erestä ja ylöspano jotka on tullut Köyhäin Kirjoin. Jos ylös kantomies wiiwyttelee piremmän ajan maksakoon sen ajaan erestä 6 saralta Korwoo ja olkoon ereswastauksessa niin kuin 12 § sanotaan.
Jos ylöskantomies olis estetty pääsemästä wourin matkaan ja ej itte saa muita erestänsä, ilmoittakoon Commiteelle, jonka sitte tulee neuwotella joku toinen siksi kertaa ja antaa tieto Ruunu wourille, Ruunun Wouri Kirjoittakoon ulos mittaus Käskyn wäli ylöskantomiehelle.
16.§.
Aktorin welwollisuus on Commiteen tieren antamisen päälle toimittaa pyytetyksi asianomaiset ja toristajat ja wetää asia eres Kihlakunnan oikeuressa, ja walwoo asiaa Commiten puolesta.
2. Pääkappale.
Missä ja kuinka waiwaisia pitää kaisettaman ja hoitajain ja hoirettamain walwollisuuresta.
17.§.
Waiwaiset erilaatunsa wuoksi jaetaan seuraawalla tawalla:
1si Heikkomieliset ja mielipuolet.
2si Wanhat ja Kiwuloiset elli raajan-rikot, jotka ej taira ittensä millään tawalla elättää.
3si Jotka isojen onnettomuuren takia owat puutteen alaisia, elli wanhuuresta tahi ruumiin heikkouren elli Kiwulaisuuren takia ejwät taira ittensä Kaikkin aikoina tarpeellisesti elättää.
4si Jotka owat puutteen alaisia suuremmassa elli wähemmässä mitassa; mutta owat ilkiwaltasia elli huonon elämän kautta ittensä pahentaneet, tahi huolimattomia ja laiskoja.
5si Lapset alle 14ta wuoren.
18.§.
Jotka tulee waiwasten hoitoo tarwittemaan, hoirettakoon siinä paikkakunnassa kun armollinen asetus siitä jo ennen päättää.
19.§.
Joka on talollisten lapsia ja on ollut Talossa yhteisessä työssä ja ruaassa, siksi kun hän on tullut 40nen wuoden wanhaksi elätettäköön myös lopun ikäänsä Talon työssä ja Ruaassa ja werkoitettakoon paikkakunnan tawan jälkeen. Jos hänellä on, henelle tarpeetansa omaisuutta, elli talonsa irtainta taikka kiinteetä osuutta Jaakoon Kaswot, mutta pääomaseisokoon, talossa sijassa jääköön kuolman jälkeen taloon, jos ej ennen kuole, kun hänen ylös pitonsa olis taloon Kustannusta. Kuitenkaan ej ole kukaan itteltä Talon Haltialta estettäwä pois lähtee ja pantata osuutta; waan jos syys on waraa peläätä kun ej ole istuwaa elatus keinoo johonka muuttaa, olkoon silloin Talon haltialla welwollisuus ja oikeus pitää osuus sisässä, mutta maksakoon kuitenkin kaswot ja jättäköön welwollisen wakuun omaisuuren erestä. Semoisessa tapauksessa tulee perintö jaettawaksi.
Jos se pois lähtenyt wielä tarwittee hoitoo, hoirettakoon Talossa niin kuin erellä on sanottu, mutta lanketkoon sitten Taloon sekä Kaswot että pääoma. Jos semmoinen tulee saamattomaksi ett ej hänen työnsä ole enää mistään arwosta ja omaisuus elli intresti ej palkitte hänen ylöspitoonsa, ottakoon silloin yhteinen waiwasten hoito apua 1/3si.
Silloin Koska Talon haltia ej taira wakuutta jättää omasuuren erestä, ilmoitettakoon asia Kihlakunnan oikeurelle ja Kihlakunnan oikeus määrätköön jonkun uskotun miehen joka hänen asiaansa ottaa uloos ja pitää Kaswamassa ja uloos antaa Kelle ne on tulewat.
20.§.
Jos jokun palwelee yhtä isäntää parhaamman ikäänsä elli 20 ajastaikaa palkollisena, wourina, Inspehtorina j. n. e. Jywää-Torpparina, ma-Torpparina, Lampuotina elli Arrentaattorina pitäköön isäntä häntä elli jos hän on tullut naimiseen saman ajaan alla hänen puolisoansa Työssänsä jaruuassansa ja werhoituksessa paikkakunnantyö wäjen waate-tawan jälkeen. Jos hoirettawalla on omaisuutta jostakin arwosta, jota ej hänsowi tarwita yhteisessä Talon hoiteessa, myytäköön poia ja Käykoon sen kanssa niin kuin 19§ tässä pääkappaleessa on Talollisten lasten omaisuureita sanottu. Jos semmoinen hoirettawa tulee saattamattomaksi jota erellä nimitetyssä §sa on Talollisten lapsista sanottu ottakoon yhteinen waiwasten hoito apua elli osuutta 2/3osan.
Jos Talossa tulee Isännän muutos, tahi isäntä muuttaa pois toiseen paikkaan, seuratkoon silloin hänen muassansa hänelle hoirettawat palkolliset, wourit, Inspehtoorit ja Jywä-Torpparit, mutta maa Torpparit Lampuorit ja Arrentaattorit pirettäköön samassa Talossa uurelta Isännältä, jos ejwät tahro seurata pois menewää isäntää. Olkoon se uuren ja wanhan isännän ehrossa, kuinka sopiiwat, mutta Talo olkoon welwollinen wastaamaan hoiron.
Ruunun ja muitten arrentaattorien ja heirän maallansa asuwaisten kanssa seurataan samaa.
21.§.
Jos jokun olis Lapsillensa antainnut omaisuutt ja sitte tulee tarwitsemaan waiwasten hotioo, lanketkoon hoitokunnalle siitä omaisuuresta, jos se on wähemmän elli Kauwemmin aikaa ollut Kaswot siitä päiwästä eteen päin jona hoitoo tulee tarwittemaan, ell jos omaisuus on isommasta luonnosta hoitakoon wanhempaansa Kuolemaan asti. Jos jokuu on lahjoittanut toiselle jotain, Käyköön sen kanssa samalla tawalla.
Jos jokun on Kouluttanut lastansa ja siitä johrosta on tullut mies, joka on tainnut ottaa istuwan elatus keinon, hoitakoon wanhempiansa yksin elli osaksi yhteisen waiwastenhoiron Kanssa, waraansa ja arwoonsa mukaan.
22.§.
Heikko mieliset ja mieli puolet joita 17 §sa 1sä momentissä mainitaan, joilla ej ole muuta hoitajaa elätettäköön ja werhoitettakoon waiwasten waroilla Kunniallisten ihmisten tykönä, ellei heitä yhteiseen Heikkomielisten elli Hullujen huoneeseen toimita.
23.§.
Wanhat ja Kiwuloiset joista 17§ 2 m. mainitaan elätettäköön ja werhoitettakoon Kunniallisten ihmisten tykönä.
24.§.
Jotka onnettomuuren elli wanhuuren tahi ruumiin heikkouren takia ejwät taira Kaikkina aikoina ittensä tarpeellisesti elättää, joista 17 § 3 m. mainitaan tomitettakoon työtä elli muuton ruoka apua annettakoon.
15.§.
Jotka owat puutteen alaisia suuremmassa elli wähemmässä mitassa, mutta owat ilkiwaltaisia elli huonon elämän kautta ittensä pahentaneet, tahi laiskuuresta puutteen alaisia joista 17 § 4 m. mainitaan. Julistettakoon waiwasten Commiteelta tietämättömäksi ajaaksi Huono-arwoiseksi waiwaiseksi älkööt maintut nauttiko waiwaisten hoirolta työ elli ruoka apua, waan uloos-tarjottakoon wähempää waatiwalle, pitää työssänsä ja ruassansa.
Isäntä joka niit on ottanut, jos niin tapahtuis että tulee menettänneeksi sitä wastaan kun 31 § tässä Pääk. Sanotaan älköön lujettako muuta ereswastausta paitti mitä yli tarpeellisen Huoneellisen Kuriituksen Laki rikoksesta sanoo.
16.§.
1si Lapset jotka owat orwot ja alle 14 wuoren elli Wanhemmat niin saattamattomat elli lapsia niin paljon että heitä on mahroton neuwonsa suhteen elättää, otettakoon waiwasten hoitoon silloin Koska semmoiseen onnettomaan tilaan joutuuwat ja sijoitettakoon Kristillisiin ihmisiin ylös kaswatettaa ja werhoitettaa paikkakunnan palkollisten waate tawan jölkeen ja opetettakoon Kristin-opintietoon, jotka myös maan ruukin elli yhteisen kansan pääelatus keinoon totutetaan ja piretään siksi kun tuleewat 17 wuoren wanhaksi ja se  ?? mitä on ensimmäiseen palkollisten muutto-päiwään. Pois päästessä heille tulee Kaswattaja antaa paitti hänellä pirettyä wanhaa Uuret Suwi ja Talwi Tyo ja Pito-waatteet, paikkakunnan palkallisten waate tawan jälkeen.
2si Lapset jotka owat huolimattomista wanhemmista, sijotetaan niin kuin ja jälkeen eletään niin kuin erellisessä m. on sanottu; mutta jos se hoitokunnalle hywäksi näkyy pantakoon myös wanhemamt yhressä siksi kun lapsi tulee 8 – 10 ijälle jos hee saawat toisia lapsia pantakoon uloos toisen kerran sen nuoremman kanssa j. n. e. Lujettakoon myös wanhempi huonoarwoiseksi waiwaiseksi.
3si Jos Lapsi on Siwulapsi menettettäköön niin kuin 1sa mo sanotaan ja pantakoon äite niin kuin Lain 2. m. sanotaan ja hajettakoon isältä molempain ylös pito jos se tekee useemman muutettakoon niin kuin 2. m. on sanottu ja maksakoon kukin Isä erittäin niin kun niistä waiwasten hoitannot uloos maksaa.
27.§.
Jos jokuu Köyhä tulee Kipeksi, niin että se tarpeellita paikalla olemista ja apua kaipaa, hoirettakoon paikallansa, jos semmoinen tilaisuus on, siksi kun waiwasten Commiteen neuwolla Keriitään tiloittamaan ylöspitäjälle maksetaan hoitokunnalta elli waiwasten waroista siitä lasketen määrän jälkeen päiwän erestä, siitä päiwästä kun se waiasten Cwommiteelle tieroksi tehtiin.
Jonka tykönä waiwainen sairastaa, jos hän taitaa toimeen saara, elli jos ej, niin on, likeset naapurit welwolliset toimittamaan pappia Ripittämään ja jos myös sairas kuolee toimittakoot hautaan. Se myös maksetaan waiwasten waroista ennen lasketun määrän jälkeen.
28.§.
Kaikki waiwaiset jotka tilaitetaan ulos tarjotaan awisoonin Kautta wähempää watiwalle, jos ej yhteistä suostumusta ole.
29.§.
Waiwasten hoitokunnalla on oikeus kaikkia ottaa waiwasten hoitoon ehkä wäkiselläkin jotka eteensä julkiseen kerjuun elli mylly tahi Keskiwari Kyörttiksi Mikä maan kulkueteen ittensä antaa, kuitenkin Commiteen tulee ensin muistuttaa, jos se on lapsi waikenpia kanssa muistuttaman.
30.§.
Kaikki jotka erellä mainitua hoitoo tulee nauttimaan, owat welwolliset tekemään sitä työtä mitä he taipumuksensa ja saattoonsa wuoksi taitaa aikain Jaara, paitti mitä? 26 § Kaswatti lapsistasanotaan, jos ej se ole raajan rikko. Owat myös welwolliset tottelemaan ja antamaan saman kunnian hoitajallensa kunarmollisessa Palkaasetuksessa palkollisen welwollisuuresta isäntää kohtaan suotaan. Paitti sitä? Jos hoirettawa olis oppimiskainen ett ej hän ojenna ittensä huoneellisella kuriituksella waan on laiska, uskoton, ruokoton waatteellensa elli hän ylösantakoon hoitajaTietä Commiteelle ja nuhrelkoon Commite niin kuin seuraawassa § isännästä sanotaan, jos ej hän siitä ojenna itteensä antakoon Commite tieron asiasta aktarille ja toimittakoon Aktari asian Kihlakunnan oikeuren tutkinnan alle. Jos hoirettawa löyretään syylliseksi semmoisiin asian haaroin Julistettakoon huonoarwoiseksi waiwaiseksi ja ilman sitä Tuomittakoon puoleksi elli wuoreksi asian haarain jälkeen yhteiseen ojennus ja Kuriitus huoneeseen.
31.§.
Isännät elli jotka waiwaisia ylös pitää, Kohrelkoont ja pitäkööt ylös niin kuin Armillisessa palkka asetuksessa palkollisen pirosta sanotaan. Jos isäntä wikaisessa ja kiukkuisessa miehessä elli juowuksissa johrottomasti kurittaa, musertaa nenästä, antaa Korwille, runtoo, repii tukasta, hakkaa sinisiin, punasiin tahi saattaa raaja-rikoksi, wastatkoon sen erestä mitä Laki sanoo ja ilman sitä elättäköön lopun ikäänsä jos siitä tullut kiwuloisuus sitä waatii, tahi eroitettakoon hoitajan wirasta ja olkoon welwollinen täyttämään waiwasten hoitokunnalle, jos sama hoirettawa tulis enemmän maksamaan erespäinpisettäwästä ajaasta, saman perustuksen päälle, kun hän hioitaaksensa otti, ellihäneltä saatettu Kiwuliaisuus enempää holhousta waatis. Jos niin tapahtuu, että hoirettawa tulis wähemmällä elatuksi, sen suhteen että hän pahemman ajaan piti, ölköön nauttiko mitään palkintoo.
32.§.
Jos hoirettawa tekee rikoksia jonka takia tulee Ruunun Käsiin, ehkä hoitaja häntä pahemman ajan piti, älköön waatiko hoitokunnalta mitään palkintoa.
Jos hoirettawa yhren elli toisen syyn paitti kiwuliaisuuren takia on pois ilmoittakoon siitä hoitaja Commiteelle 8 päiwän sisällä, josta myös lujetaan makso pois hänen hoito-summastansa; mutta jos se on kaswatti ja on ja työntekewän ijässä Kirjoitettaan Commiteelta ylös hänen pois olo aikaansa ja olkoon niin paljo jälkeen päin kun pois oli.
33.§.
Jos hoirettawa karkaa ilmoittakoon isäntä Commiteelle sen ajaan sisään kun erellisessö §sa sanotaan ja ottakoon ylös Commiteelta hänen pois olo aikansa ja jääköön makso pois hoito-summasta, sen ajaan erestä, kuitenkin hoirettawa olkoon jos hoitaja tahtoo jälkeenpäin, sen ajaan kun pois oli. Lajittakoon myös hoirettawa huonoammaiseksi waiwaiseksi. Jos hoirettawa menee pois kulkemaan uloos Pitäjästä Kojetelkaan oikeus, jos ei semmoiseen kulkaan ollut asiaa, Tuomitkaan puoleksi elli wuoreksi yhteiseen Ojennus ja Kuritus huoneeseen.
34.§.
Jos jokun, joka on ottanut waiwaisen hoitaaksensa, antaa se wälimittäin kulkea pitkin maata ja wälimittain hoitaa tykönänsä, ja siitä on Commiteelta muistutettu älköön nauttiko sinä wuotena yhtään waiwaisen ylöspitomaksoa, ja pitäkään hänen yhtä kaikki määrän päähän.
35.§.
Jos hoitaja wäärin käyttää ja syytetään semmoiseen wäärin käytökseen kun 31 §sä tässä Pääk. Sanotaan, tätä ilmoitettakoon waiwasten Commiteelle, joko ittelta hoirettawalta, wanhemmilta, sukulaisilta elli naapurilta. Siitä antakoon waiwasten Commiteejonkuin Kirkon Kuutennus-miehen Käskee hoitaja ja likisiä uskotuita miehiä elli waimoja ja päälle kantaja wissiksi Sunnuntaita, jälkeen päätetyn Jumalan palweluksen Seurakunnan sakaristoon, ossa Commite Seurakunnan Papin elli hywäin miesten saapuwilla tutkii asian. Jos asia on wöhemmästä luonnosta, niin nuhrelkoon Commite ja waraittakoon erespäin paremmin ellämään, mutta jos asia on isommasta luonnosta elli jo ennen nimitetyllä tawalla muistutettu sysätköön Commite asian Kihlakunnan Oikeuren tutkinnon alle. Antakoon myös tieron asiasta Aktaarille.
36.§.
Jos niitä kunlapsi-ikäsina on sijotettu waiwasten hoirolta joista 26 §sa tässä Pääk. Sanotaan jotka on terweet raajoltansa, pannaan muihin askareihin kun mainitussa §sa sanotaan, niin kuin oppiin j. n. e. Korottakoon waiwasten hoirolta määrätyn palkan ja olkoon lapsi wapaa, jos hän sitä tahtoo.
37.§.
Jos jokuu Köyhtyy, joku waiwaisen on ottannut pitääksensä, ja hänen olis määrä pitää, ilmoittakoon waiwasten Commiteelle ja olkoon sillä wapaa hänestä pääsemään.
3. pääkappale.
Waiwasten Kassaan hajettawista saannosta, weron-laskusta ja maksosta, waiwasten makson wajauresta, waiwasten lainamasiinista, waiwasten omaisuuren Kaswatuksesta ja kuka ej saa lainata waiwasten waroja. Kelle waiwasten rahat sisäänmaksetaan, ja Lahjoitukset ilmoitetaan ja Räkninkit päätetään.
38.§.
Jos jonkun olis peitellyt tawaroitansa ja eresantannut ittensä Köyhäksi, elli Köyhemmäksi kun hän on, ja waatinut waiwasten apua, elli tehnyt itten sen alaiseksi, että hoitamus on häntä täytynyt ottaa hoirettawaksi, mutta yhtä hywin tullut ilmi että hänellä on waroja, että hän olis jonkun ajaan tainnut muutonkin ittensä elättää, maksakoon silloin takaisin mitä hän waiwasten apua saanut on, ja lujettakoon huonoarwoiseksi waiwaiseksi, jos hän tarestaan tulee waiwasten apua tarwittemaan.
39.§.
Huolimattomat wanhemamt, jotka antaa lastensa Käyrä pitkin maata, jonka takia täyrytään ottaa waiwasten hoitoon, maksakoot hoitokunnalle hoirettawasta uloos menewän makson. Jos ej sitä makso suosiolla santakoon waiwasten Commitee Ruunun wourille Räkninkin ylöskantomihelle ottakoon sitte ylöskantomies, jos ej muuta saa puolen palkkaa ellisemoista mitä se olla mahtaa, mies elli Isä maksaa toisen, äite toisen puolen.
Jos siihen luulewat olewan Commiteen jotaan wäärää eresantoo elli Käskyä, hakemoon ensimäisessä Kihlakunnan oikeuressa.
40.§.
Jos jokun Siwu-lapsi tulee waiwasten hoirolla sijoitetuksi ylös pirettää, maksakoon Isä puolen ja Äite puolen, siitä mitä waiwasten hoito tulee maksamaan. Jos toiselta ej saara maksakaan ja kaikki jolta saaraan, elli warteen otetaan mitä 26 §sa 2sa m. sanotaan.
Jos asia on tuomittu mies lapsen isäksi antakoon Commite räkninkin Ruunun wourille ja elettäköön niin kuin 28 §sa tässä Pääk. Sanotaan huolimattomista wanhemmista uloos mittauksen suhteen, mutta tässä §sa satsotun saamisen elli omaisuuren löytymisen jälkeen.
Jos äiti ej kahlis miestä isäksi elli sopis hänen kanssansa muuta, olkoon Commiteellä welwollisuus aktarin kautta hakee, ehkä asia olis wanhakin, kun se waan toteen tulla taitaa. Lanketkoon sitten mies siihen maksoon kun erellä on sanottu.
41.§.
Mitä 19, 20 ja 21 §sa toisessa Pääkappaleessa sanotaan waiwasten hoitamisesta elli saamista olkoon niissä joko asian omainsen tahi Commiteen puolesta aktori päällen kantaja.
42.§.
Paitse muita waiwasten sisään tuloja – – maksaa Kaikki waiwasten weroo, jotka ej itte saa ja ejwät ole wähä-waraset ja wialliset, jotka owat täyttänyt 15 wuotta, jos ej muuten wapauteta. Waiwasten weron arwo, waariin otetaan mantalin nimellä suraawalla tawalla:
1si Wirkamies, jonka wirka-palka eli Penisooni ulettuu 2000 hopia Rublaa elli yksi siitä, tekee aiwan persoonan erestä 2 waiwasten mantalia Waimo 1. Poika 1 Tytär ½.
Wirka mies jonka wirka palkka eli Penisooni tekee ylemmäksi 25 Hopia Rublaa tekee oman persoonansa erestä 5/128 Waimo 5/256 Poika 5/256 Tytär 1/64 ja sillä wälillä niin kuin seuraawssa yhteisessä laskussa näkyy.
2si Maan omaisuutten wijeliät, jolla on 4 mantaalia Fri-Säteriitä, Säteri-Rusthollia elli Säteriin Piiri Taloja tekee maan omaisuuren erestä 1. waiwasten mantalin Isäntä persoonansa puolesta 2. Waimo 1. Poika 1. Tytär ½ = = Se joka on mainittua omaisuutta laija ylinnä ¼ mantaalia. Tekee omaisuuren erestä 1/16 waiwasten amntalia Isäntä persoonansa erestä 3/8. Waimo 1/16 Poika 1/16 Tytär 1/32 ymmäretään ylimmäisen ja alimmaisen Keski wäli niin kuin jokaisen ¼ erestä erittäin maksettais.
Sitä wastaan tekeeFrälsi-Talot Rusthollit ja ne Pustellit joita wirka miehet itte wijelyttää 7/8 Perintö-Talot 5/8 Ruunun talot ja Ruunun Puustellit, joissa on arrentaattorit ½.
3si Torparille otetaan perustukseksi, joitten erestä maksetaan henkirahaa. Jossa Torpissa maksetaan henki-rahaa 8 koukunerestä, uloos tekee persoonansa puolesta samoin kun ¼ mantalin Fri-Söteriitä 6 henkee saman kun ¼ mantalia Rusthollia 4 henkee saman kun ¼ mantalia Perinto-Taloo. 2 henkee saman kuin ¼ mantalia Ruunun taloo.
4si Fabriikin, Pruukin, sahan, Myllyin ja RuununKalawetten nauttiaille otetaan perustukseksi Ruunulle maksettawa pää-wero elli yli siitä, tekee omaisuuren erestä 1. waiasten mantalin Isäntä persoonansa puolesta1. Waimo ½ Poika ½ tytä ¼ . Joka uloos maksaa ylinna 25 Rublaa Hopeessa tekee omaisuutensa erestä 1/16 Isäntä Persoonansa erestä 1/16 Waimo 1/32 Poika 1/32 Tytär 1/64 niitten Kesken wäli niin kuin yhteisessä  ??? näkyy.
5si Pitäjän mestarit, kartanoitten Inspehtoorit, wourit ja Elatus miehet, persoonansa puolesta 1/16 Waimo 1/32 Poika 1/32 Tytär 1/64 .
6si Renkit, Jywä-Torpparit ja ittelliset 1/32 Waimo 1/64 ja Pijat 1/64. Lesket ymmäretään, niin kuin waimot, Wäywy niin kuin poika, Miniä niin kuin Tytär.
Sääty-persoonat ilman oikiata wirka-arwosta ja muut eriäiset yhtäsestä Kansassa, jääwät tässä nimittamätä.
43.§.
Waiwasten-wero lasketaan yhteisessä waiwasten hoitokunnan Kokouksessa, kuinka paljo waiwasten mantalin erestä maksetaan wuoteessa 10 wuotta eteenpäin, ja joka Kymmenes wuosi uuristetaan; mainittu laskemus ynnäwiimeksi kuluneitten 10 wuoren hoitokirjain kanssa lähetetään Läänin-Hallituksen tutkinnon alle. Läänin-Hallitus harkitkoon asian ja wahwistakoon hoitokunnan päätöksen ellilisätköön, jos niin tarpeelliseksi näkyy. Jos sitä wastaan olis hoitokunta tyytymätön hakemoon ojennusta Hänen Kejsarillisen majesteetinsa Suomeen asetetusta Senatista – – –
44.§.
Waiwasten wero maksetaan yhreltä persoonalta, jokaisen erityisen osan erestä mitä hänen Koska ja yhteen kuittiin sisään otetaan.
45.§.
Waiwasten wero maksetaan samalla tawalla kun yhteiset Ruunun uloosteotkin. Isäntä omaisuutensa ja wäkensä erestä, Lampuori niin kuin hän olis isäntä. Ne omaisuuret jotka owat ulkona siitä hoitokunnasta, jossa omaisuuren haltia asuu, ja ej ole Lampuoria j. n. e. Waan ainoastansa eresseisoja ja wäjenkanssa, niistä omaisuuksista maksetaan siinä hoitokunnassa mihinkä ne kuuluwat omaisuuren, wäjen ja Isännän Persoonan erestä, mutta waimon ja Lasten erestä, siinä hoitokunsa missä asuuwat. Isäntä on welwollinen Henki-kirjoituksessa eresantamaan kuinka suureita arwosta hänellä muualla löytyy omaisuuksia, joista mainitulla tawalla tulis Waimon ja Lasten erestä menemään waiwasten weroo. Jos hän sitä olis salannut, olkoon sen sakon alaiine Kun henkirjoituksista sanotaan ja maksakoon waiwasten hoitokunnalle taka-weroo niitten wuotten erestä kun on maksamata.
46.§.
Isäntä joka eläkeensä erestä on maksanut waiwasten weron saa pirättää palkasta. Jos ej ole tilaisuutta ollut saara uloos siltä jonka erestä makso, ilmoittakoon Waiwasten Commiteelle ja antakoon Commitee ??? Ruunun wourille ja Ruunu wouri antakoon Käskyn ylöskantomiehelle ja otettakoon uloos niin kuin 39sä §sa tässä Pääl. uloos otosta sanotaan.
47.§.
Seuraawaiset owat wapaat waiwasten weron maksosta: Commiteen esimies 3neen mantaliin saakka, jäsenet Kukin puoleen mantaallin saakka; Ruunu wouri 1een m. Nimismies ½ m. Kaikki jotka yhteisissä Kouluissa elli Opistoissa owat oppimasa oman persoonansa erestä ja oppi pojat oman persoonansa erestä.
Talojen haltiat ylös ylöspirettäwistä Ruotu-waiwaisista elli Ruotu maksoista owat wapaat.
48.§.
Kussakin waiwasten hoitokunnassa alkuun pantakoon (jos ej ennen ole) waiasten Laina-Maksiini, jos pitäjän Makasiini on entisellään yhristettäköön Jywät waiwasten Makasiinin Kanssa yhteen, mutta Räkninkit piretään erittäin, kuitenkin waiwasten osalle lujetaan ensin ulooslaina olewista Jywistä Kaswot. Älköön milloinkaan lainattako wähempää Kun 3me Kappaa Tynnyrin erestä Kaswoja nuoteessa. Waiwasten.Jywäin Kaswosta lujetaan puolet uloos; mutta toisella puolella Kaswatettakoon Makasiini niin suureksi että siitä on Katowuosinaki waraa. Sitte wasta kun katowuotta tarpeesta on yli uloos annettakoon koko-kaswot.
Makasiini Kuuluu niin hywin Pitäjän kun waiwasten Jywät waiwasten Comiteen Hallituksen elli, Kuitenkin taittaan asettaa useempia makasiinin eresseisojita Tallehtimisen suhteen; mutta Kasöörin ja Commiteen on welwollisuus pitää Räkninkit.
49.§.
Commiteen tulee murhetta pitää, että waiwasten warat tulisiwat lainatuksi, jos eres auttamiseksi Commitee antakoonläheisissä Kirkoissa kuuluttaa jos waroja on yli ???? olewan oman tarpeen, wähemmäksikin 4jä Kertaa wuoteessa. Jos sitä Commite laimiin jättöö täyttäköön itte Kaswot.
50.§.
Waiwasten Commiteen Esimies ja jäsenet owat pois kiitetty itte wastaan ottamasta ja lainaamasta waiwasten waroja, Ruunun Wouri myös on Kielletty lainaamasta waiwasten waroja.
51.§.
Kaikki waiwasten rahat sisään annetaan Kasöörille, joitten erestä Kasöörin Kuitti sisään wierään Commiteelle ja Commiteeltä täyrellinen Kuitti annetaan.
52.§.
Lahjoitukset pitää Kiitollisuudellasaarnastuolissa mainittaman.
53.§.
Waiwasten Räkninkit päätetään ja yhteisessä Kirkon kokouksessa lujetaan ensimmäisenä elli Toisena Sunnuntaina jälkeen Wapun päiwän.
- - - - - - - -
Waiwasten hallitus ja erinomattain Räkninkit olis tarpeelliset yhtäläisen Wormuleerin jälkeen tehtää ja niinmuoron Wormuleerit Armolliselta hallitukselta ynnä armillisen asetuksen kanssa erespanna.
- - - - - - -
Tällä itteopitulla ja ehkä puuttewaisella Kirjoituksellani olen tarkoittanut armollisimmalle Hallitukselle eresauttaa maakunnan luontoa, joka olis suurin, että waiwasten warat oikein ylös kannettais,Tallehrittais, ja waiwaisten hoito käwis, ett ej waiwaisia orjuutettais jja myös ojennetais, ett ej Kansa huonontuis, jota nyt pääasiallisesti woimain ollessa siitäwanhuuteen joutujessa Kerju peloittaa, ja ett ej waiwasten luku lisääntyis ja ett ej Siwu-Lasten holhouksen Lakia haureellisuus enentyis.
Tämän asian eteen ottamisen suhteen minun puuttuwaisuuteni ja rohkeuteni hywästi peloittaa, waan se totinen tarkoitus minussa turwaa Armollisemman Hallituksen lempeyteen.
Eres elää Hänen Kejsarillinen Majesteetinsä Suomeen Asetetun Senatin
Kaikken alammaisin ja uskollisin palwelia
Kustaa Paturi
Talollinen asuwa Hywikkälän Kylässä Janakkalan pitäjässä ellihäneltäHollolan Kihlakunnassa Hämeenlinnan alulla.


Lähteet ja huomautukset

muokkaa

Lähde: Vaivaishoidosta Senaatille KD 38/464 1843

Katso myös: Vuoden 1852 Asetus Vaivaishoidosta