Tytön kulennat (Lönnrot)

Tytön kulennat. Kirjoittanut Johan Ludvig Runeberg

Tuli tyttö luota armahansa

Käet punaisna. Äitinsä kysypi:

”Mistäpä sinulla käet punaiset?”

”Kukkia keräsin, äiti kulta!

Eikö liene piikit pistänynnä”.

Tuli toisen kerran suu punainen.

Kysyi äiti: ”mistäpä sinulla

Suu punainen?” – ”Söin mä mansikoita;

Enkö liene marjoilla pilannut”.

Tuli vielä kerran kolmannenki

Kasvot kalviana. Syytä siihen

Äitinsä kysellen, lausui tyttö:

”Hanki jo minulle, äiti kulta!

Hanki hauta, haualleni risti,

Siihen kirjoita sanoa kolme:

Kert’ oli hänellä käet punaiset,

Kauan kultoa käteltyänsä;

Oli toinen kerta suu punainen,

Suueltua sulhokaista liion;

Kuoli viimein kasvot kalviana,

Heitettynä herjältä pojalta.

Lähde: Suomi: tidskrift i fosterländska ämnen 1845. Femte årgången. Finska Litteratur-Sällskapets förlag, Helsinki