Tuoll’ ylähällä tähdet

Tuoll’ ylähällä tähdet.

Kirjoittanut Heinrich Heine


Tuoll’ ylähällä tähdet
Vain kiiluu paikoillaan
Tuhannet vuodet, katsoin
Tutusti toisiaan.
Ne haastelevat kieltä,
Niin ihmeen ihanaa;
Mut kenkään filologi
Ei voi sitä oivaltaa.
Sen oppinut olen minä,
Enk’ unhoita sitä, en;
Ja kielioppina mulla
Oli kasvot kultasen.


Lähde: Heine, Heinrich 1887: Runoelmia. Suomentanut Oskar Uotila. G. W. Edlund, Helsinki.