Tuhman Jussin juttureissu
| Tuhman Jussin juttureissu Kirjoittanut Antti Puhakka |
- Tämä laulu on laitettuna
- Tuhman Jussin juttuteistä,
- Kuin on Suomi sotkettuna,
- Kovin peitossa pi’etty
- Vanhan kielen vallan alla,
- Ruotsin kielen kahlehissa.
- Kun me kirjan kirjoitamme
- Savon selvillä sanoilla,
- Kohta kirja kiskaistahan,
- Siihen venska viskatahan,
- Äkäisesti ärjytähän,
- Vihapäässä viskatahan:
- »Mistäs tullut, tuhma Jussi,
- Kuka konna kirjan tehnyt,
- Kun on suomeksi soaissut,
- Savon kieltä kirjoittanna?»
- Jussi huono huokaiseksen,
- Painuvi pahoille mielin,
- Tuohon verkaksi vetävi
- Äänen kainun kansselissa:
- »Tuolta tullut Karjalasta,
- Samonnut Savon rajoilta;
- Luulin suomeni sopivan,
- Kartan kanssa kelpoavan!»
- Sitten pannahan paperit,
- Ulos vieähän ovesta,
- Pois pihallen potkitahan,
- La’aistaan alas rapuista,
- Sylki päälle sytkätähän,
- Jussille julistetahan:
- »Käy nyt karttakammarihin,
- Ota sieltä uusi kartta,
- Elä suomeksi sokaise,
- Hae ruotsiksi lukia,
- Venskan kielen kirjoittaja!»
- Jussi juoksi joutuisasti,
- Haihatti hajalla hapsin
- Kaupungin katua myöten
- Kartanmyöjän kammarihin;
- Lantit taskussa lapatti,
- Vaskikullat kukkarossa.
- Tuli kauppa kartan kanssa,
- Rahan maksu räntterissä;
- Rahat loppui lakkarista,
- Vaskikullat kukkarosta,
- Uupui kartan kauppiaalle,
- Tengan verta jäi velaksi.
- Jussi puittavi pihalle,
- Pani kartan kainaloonsa,
- Alkoi astua katua,
- Painuipa pahoille mielin,
- Katseli kivikatua,
- Kun rahat rakosta loppui,
- Vaskikullat kukkarosta.
- Tuli vanha virkaheitto,
- Kelmi kapsutti katua,
- Harjustakki hartioilla,
- Suolilla on vyö sorea,
- Napit vaskesta valettu,
- Hopealla holvattuna,
- Saappahat somannäköiset,
- Kuultokengät kelvolliset;
- Alkoi Jussille jutella,
- Suomen miestä surkutella:
- »Mitä oot pahoilla mielin,
- Katselet katua pitkin?»
- Jussi huono huokaiseksen,
- Murenella muistelevi:
- »Sitä oon pahoilla mielin,
- Katselen katua pitkin,
- Kun ei kirja kelvannunna,
- Vaikk’ ol’ suomi suorin pantu,
- Savon selvillä sanoilla;
- Pois pihalle potkittihin,
- Sylki päälle sytkättihin.»
- Tuohon virkki virkaheitto,
- Venskan veijari vetäisi:
- »Kuules ukko, kun sanelen
- Jutustasi, Suomen Jussi!
- Käyppäs karttakammarihin,
- Osta sieltä uusi kartta,
- Minä venskaksi vetäisen,
- Ruotsin kieltä kirjoittelen.»
- Jussi päästävi paperit,
- Kaivoi kartan kainalosta.
- Heitto karttaa katselevi,
- Kohta Jussille julisti:
- »Käy nyt tänne kammarihin,
- Kohta venska viskatahan,
- Pannahan paperin päälle;
- Saapi ruotsiksi lukea
- Kaikki herrat kansselissa,
- Kohta kirjat korjatahan,
- Juttusi julistetahan!»
- Jussi ei juljennut sanoa
- Kartan kaupasta mitähä:
- Jo rahat rakosta loppui,
- Vaskikullat kukkarosta;
- Luuli Luojan laittanehen
- Etehensä enkelinsä
- Köyhille, varaksi varsin,
- Huonon kansan hoitajaksi,
- Jok’ ei kultia kysele,
- Hopeasta huolta kanna.
- Kunpa oli kirjoittanut
- Virkaheitto valmihiksi,
- Sitten Jussille julisti:
- »Nyt on kirja kirjoitettu,
- Saapi ruotsiksi lukea
- Kuvernyöri kansselissa,
- Eikä potkita pihalle;
- Kuvernyöri kuulu herra
- Lyöpi riitasi lopulle.»
- Jussi heikko henkäiseksen,
- Murehella muistutteli,
- Alas laski lattialle
- Poloisille polvillehen,
- Käet väänsi vastatusten,
- Koprat yhtehen kokosi,
- Sitten silmänsä ylenti,
- Kohti taivasta kohotti:
- »Nyt on julkinen Jumala
- E’es tuonut enkelinsä,
- Köyhille varaksi varsin,
- Huonon kansan hoitajaksi;
- Antavi asiat juosta,
- Jutut kaikki kansselissa,
- Vaikk’ on kullatkin kulunna,
- Hopeatkin huovennunna.»
- Sitten nousi notkaltahan,
- Pois kohosi polviltahan,
- Vielä virkaheittiöä,
- Nälkäkurkea kumarti:
- »Milläpä minä poloinen
- Teillen atrian asetan,
- Kun on kultani kulunna,
- Rahat loppunna rakosta?»
- Tähän vielä virkaheitto
- Mutkan muisti, keinon keksi,
- Palkkansa paraiten otti,
- Keinon Jussille julisti:
- »Muuta laukkusi rahaksi,
- Rupiloiksi rukkasesi.»
- Jussi juoksi laukun kanssa,
- Puitti pussinsa keralla
- Kaupungin katuja myöten,
- Huusi hullu juostessansa:
- »Onko laukusta rahoa,
- Rupiloita rukkasista?»
- Jopa sattui laukun saksa,
- Pussin kauppias ka’ulla;
- Sai rupilan rukkasista,
- Kaksi leipälaukustansa.
- Kun sai laukkunsa rahaksi,
- Rupiloiksi rukkasensa,
- Pian juoksi, jotta joutui,
- Luokse enkelin ehätti,
- Sitten runttasi rupilat,
- Heitti Herran enkelille.
- Niin tuo kelmi ketrotteli,
- Pani Jussin paljahaksi,
- Antoi kirjan arkustansa,
- Käski käyä kansselihin!
- Jussi juoksi joutuisasti,
- Jätti karttansa katsella,
- Heitti herroille etehen.
- Kuvernyöri kuulu herra
- Katsoi kirjan kansselissa,
- Kohta Jussille julisti:
- »Tämä on kelmin kirjoittama!
- Oisit saatava sakolle,
- Veettävä rahaverolle!»
- Sitten viskasi vihassa,
- Laittoi kirjan kansselista,
- Sanoi selvillä sanoilla:
- »Ulos astu kansselista,
- Käy kotihin kiirehesti,
- Eläkä eneä etsi
- Kelmilöitä kaupungista.»
- Jussi huono huokaiseksen,
- Mies parka pahoilla mielin
- Alkoi astua kotihin.
- Nälkä sylkytti syäntä,
- Saattoi vahvan vatsan tuskan:
- Eväslaukku enkelillä,
- Rahat kartankauppiaalla –
- Vielä auki kartan kauppa,
- Tengan verta jäi velaksi.
- Täytyi Jussin tallustella,
- Kulkea talo talolta,
- Atriaksensa anoa,
- Palasia pakkoella,
- Tuli kerjäten kotihin:
- »Varjele vakainen Luoja,
- Estä niistä enkelistä,
- Niistä seikoista selitä,
- Kelmiherroista keritä!»
- Varjele vakainen Luoja
- Suomen suuren ruhtinaita,
- Kaiken kansan haltioita,
- Että voisit voimallansa
- Nämät seikat selvitellä,
- Päästeä Savon sanoille,
- Sitehistä Suomen kielen,
- Että soisi Suomen kieli
- Kaupungissa kulkiessa;
- Että me poloiset poiat,
- Kurjat raukat Karjalaiset
- Suomen saisimme sanoa,
- Suomen kirjat kirjoitella,
- Suomen oikeustuvissa,
- Kansselissa kaunihissa!
Lähde: Grotenfelt, Kustavi (toim.) 1899: Väinölä: Helmivyö suomalaista runoutta. Werner Söderström, Porvoo.