Tilalliset, wiina ja waltio

Tilalliset, wiina ja waltio. Kirjoittanut J. Jussilainen

Tilalliset, wiina ja waltio.

Nämät näkyy nykyänsä olewan ikään kuin kolme weljestä, jotka olisiwat niin likinäisesti sidotut toisiinsa että yhden (e.m. wiinan kuolema) olisi tilallisten ja waltion kuolema, jos se eroitettaisiin pois tilallisilta kotitarwepolton nimellisenä olemasta. Tästä asiasta syytettiin ensin talonpoikia, että ne oliwat muka liian innokkaat wiinan puolustuksessa, wäittäin kotitarwepolton olewan heille, aiwan wälttämättömän. Sanomalehdet ja moni herrassäätyisistä oliwat sitä wastaan wäkewät puolusteliat, että kotitarwepoltto lopetettaisiin ja tehdaspoltto asetettaisiin siaan. Nyt näkyy asiat muuttuwan aiwan toiseen suuntaan. Eräät sanomalehdetkin näkyy jo pyrkiwän siihen "häpiälliseen" talonpoikain leiriin, innollisesti sotimaan heidän joukossansa lipun kantajina. Kas niin wiina rukka! Nyt on asiast hywällä kannalla! — Ihmeellistä kyllä! Joka päiwä ja aika huudetaan wiinan turmioista, murhista, warkauksista. tappeluksista ja muusta riettaudesta. Ne owat pahat, ne kyllä suotaisiin loppuwan ja wähenewän; mutta itse wiina, se sielun ja ruumiin murhaaja, se kaikkinaisen pahan matkaan saattaja, sitä ei anneta loukata eikä wähetä, ei Jumala warjelkoon! Se on kuitenkin selwä, eikä myrkky pitää ensin lihasta erotettaman ennenkuin potelas parataan. Kysyä sopii: Onko wiinan poltto se ainoa elinkeino maawiljeliälle, millä hän jotain taitaa ansaita suorittaaksensa wuotuisia werojansa? Onko, niinkuin wäitetään, trankki niin rawitsewa wälttämätöin eine karjalle, että sen hoito lannistuisi trankin loputtua? Se on jo toteen näytetty, sekä tieteellisesti että käytännöllisesti, miten sopimatoin ruoka trankki on sekä raawaille että juhdille, miten se häwittää jäntewyyden, tekee hellän watsan, kohistuneen lihan, wetistäwät silmät, ottaa ennen aikojaan hampaat suusta, saattaa huonoja kiwulloisia sikiöitä, lypsäwiltä huonontaa maidon, yleisesti kaikilta elukoilta lyhentää ijän. Se woitto taas, mitä maawiljeliälle itse wiinasta tulee, on kyllä silmään pistäwä warsinkin ensi alussa, jos peräti unhotetan jokaisen ihmisen pääasiallinen edistyntö, siwistys, nim. totinen siwistys, johon on suljettu wilpitöin Jumalan pelko, rehellisyys ja totuus, jota ei wiinakauppiaalle saa tulla kysymytseen tuskin ollenkaan. Tähän sanoo moni röykkiästi: minä myyn wiinani kannuin ja puolin toopin, se on laillinen mitta, minä en anna sitä ryypätä omassa huoneessani; näin olen täyttänyt lain waatimuksen, tämä ei ole esiwaltaa wastaan. Mutta wastata sopii: Sinä olet kyllä täyttänyt yhden, sen waan ulkonaisen lain tässä kohdassa, mutta se toinen laki (jos se sinulla löytyy) soimaa sinua wastaan. Sinä myit wiinas kannuin ja puolin toopin; sen jo tiedät antaissas etta se nautitaan samalla tawalla tahi wielä suuremmassa ylöllisyydessä kuin jos olisit antanut lortteli- eli ryyppykaupalla. Se taas, ettei wiinaa saa antaa paikalla ryypätä, se on aiwan hywä suojelluspykälä krouwarille; hänen huoneensa pysyy näin ollen ikään kuin raittiuden asuntona, mutta se onnetoin läsnä-asuja, senkö huoneessa wasta on oikeus ryypätä sitä muualta tuotua wiinaa? Sekö on sitte welwollinen kuultelemaan kirouksta, haukkusanoja ja rahinää, kärsimään työhäwiötä y.m.? Jos tätä taidat katsella lewollisella omalla tunnolla, niin woin wakuuttaa, ettei sitä sinulla enää löydy; mutta jos tuntos tästä sinua soimaa, niin tiedät ettas olet sen lam rikkoja. Silloin se wiinasta kohonnut rahakukkaros muistuttaa sinua, ettäs olet wahingoittanut lähimmäistäs sielun, ruumiin ja tawaran puolesta! Mitä on sinulle siitä lohdutusta ettäs olet täyttänyt maailmallisen lain pykälän, jonka heikko ihmisjärki on määrännyt, kuin samassa olet kadottanut oman tuntos rauhan ja lewon? Se on ollut korkeimman suojelus, ettei hän ole antanut waltio-järjen aikanansa niin pimitä, että olisi annettu asetus tästä luonnosta. Jokamen saa ottaa itsellensä toisen omaisuuttaa niin paljo tuin tahtoo, waan karttakoon ettei tawaran omistaja ottaissa ole saapuwilla. Kysyn wielä, olisiko wiinaweron lakkaaminen waltiowarain kuolema? Helsingin U:ten 3 n:ssa wilahti silmiini ajatukseni mukainen wiittaus, millä wiinaweron loma waltiowaroissa täytettäisiin moniaiden ylöllisyys tawarain kannalta. Suotanee siis minunkin tässä seikassa sanoo ajatukseni. 1:ksi Olisti olulaitokset weroitettawat niin että jokaisesta walmistetusta ½ tuopista maksettaisiin kruunulle 4 penniä, tämä ei olisi wielä liikanaista olulaitoksien tuottawaisuuden suhteen, kuin myös senkin suhteen että olukin on luettawa ylellisyys-tawarain joukkoon, jos se ostajallenkin tulisi kalliimmaksi. 2:ksi Wenäjältä tuodusta lehtitupakki 20 p. naulalta. Kartuusi tupakasta alle 1 markan 60 pennin arwolle 30 penn. naulalta 1 m. 60 p. arwoinen 40 p. siitä ylemmäksi kaikista kartuusi laista 60 p. naulalta eli tokasta. Sikareista 5 markk. 20 penn. wakoista 80 p., 8 markk. wakoista 1 m. 20 p., siitä 12 markk. matkawiin asti 2 markk., siitä ylemmäksi kaikista oman maan walmistamista 3 markkaa wakka. Ulkoa tuodut tupakit tahi ulkotehtaissa walmistetut takseerattakoon toisella puolen lisäten.

Jos wiinan poltto ei käy heittää apteiki hoitajain huostaan, asetettakoon tehdaspoltto tän mukaisilla perustutsilla: 1:ksi ettei kukaan muu paitsi tehdastelia itse saa walmistaa wiinaa wähinäkin 400 markan uhalla. 2:ksi ettei kukaan muut saa myydä wiinaa paitst tehtaan hoitaja itse 200 markan uhalla. 3:ksi Annettakoon kuhunkin huusholliin wiinaa waan wissi wuotuinen määrä (papin tahi jonkun muun uskotun miehen todistusta myöden) löytywän wäkiluwun jälkeen, johon olkoon luettu kunkin kohtalossa olewat itselliset, ei kuitentaan miehelle yli 4 eikä waimoille yli 2½ kannun kullekin, edellä mainitulla wiitillä. 4:ksi Tehdas ei saako walmistaa enempi wiinaa wuodessa kuin wäkilutu edellä mainitun laskun jälkeen siinä piirikunnassa myöntää, mihin tehdas kuuluu. (Sotawäti kum myös muut kruunun laitokset kuulukoon omituiseen talouuteensa). 5:kst jokaiselta walmistetulta kannulta 6:den asteen wiinaa pitää tehdastelian maksaa kruunulle 2 makkaa weroa. 6.ksi Jos tehdastelia rikkoo edellä mainituita pykälöitä wastaan, olkoon jokainen pykälä erää määrääwä kahden kertaisesti, ja kolmannella menettäköön kaiken tehtaasen kuuluwan omaisuutensa kuin myös oikeutensa. Kaitki ulkomaalta tuodut ylöllisyysjuomat erittäin juowuttawat takseerattakoon kahdenkertaisesti nykyistä suhteen.

Monia muita kohtia olist wielä tehollisemmat täyttämään wiina-arrentin lomaa waltiowaroissa peräti luonnollisemmasta syystä kuin tuo luonnotoin paperin templaus, josta aina on maksettawa wissi wero ei ainoastansa riita asia-papereissa, missä se onkin aiwan kohdallaan (saisiwat olla wieläkin kalliimmilla karttoilla warustetut), mutta kaikissa muissakin tawallisissa asioissa, jotka kuuluwat tawallisiin jokapaiwällisiin menoihin. Mitä nyt olen sanonut tehdaspolton puoleen, en ole sentähden sen täytenäinen puolustaja; sillä sen oikia tehdastelia ontin apteekari, mutta olisipa kuitentin puolikin pahaa woitettu, kuin kotipoltto saataisi lamaan. Kuin ei enää jokaisen liedelellä pannu höyryisi, niin eipä toki silloin jokaisen pöytätään wiinasta lainehtisi. Wai eiköhän wielä liene oikia aika seisottaa wiinan tnlwaa? Tahi mittäkä keinot owat soweliaammat asettaa sen eteen? Kyllähän muutamat wahwapäiset huutawat: "mikään muu ei taida wähentää wiinan ylellistä nautintoa kuin yleinen siwistys." Sen annan minäkin myöden että siwistyneempi kansa on wäkewämpi poistamaan itsestänsä kaikkinaistakin raakuutta; mutta millä tulla siwistyneeksi, ellei sen eteen mitään tehdä. Istua ristissä käsin, on jo wanha tuttu asia; mitä sillä woitetaan? et tarwitse odottaa, että se tulee lentämältä meidän päällemme; siinä petymme samalla tawalla kuin eräs talonisäntä, jonka suutari wiekotteli kiwen takaa seläilleen kanssaan, sanoen muka mannaa taiwaasta satawan suuhunsa ja sillä eläwänsä. Ukko odotti jo ison aikaa suu ammollansa, mutta turhaan; wihdoin nonsi ylös ja sanoi: "Saitlos sinä suutari? En minä mitään saanut. Mitään ei saada täällä aiwan tyhjästä, ilman waiwata. Kankaan kutoja tarwitsee ensin pellawia tahi willoja, niistä hän tekee langan, langasta wasta kankaau, mistä hän walmistaa watteen. Niin on siwistyksenkin eteen tehtäwä työtä ahkerasti, ennenkuin se siistipuku lasketaan meidän ja meidän lastemme päälle.

Wai olleeko kuin sanotaan kansan siwistäminen waan aiwan yksinomaisesti kansakoulujen welwollisuus? tahi kuinka kauas siinä pitää ehdittämän ennenkuin kansa itse rohkenee tarttua siwistyneitten töihin? sitä en ymmärrä. Mitä kotitarpeen wiinapolton lakkaamista wastaan on tuotu esteitä, ei ole niin todellisesti syyllisinä kuin wäitetään. Nämät owat waan niitä pimeitä pilkkuja, joita wiinawoiton eli sen nautintohimo istuttaa monen (ulkoa nähden) siwistyneemmänkin käsyttäjän rinnassa. Tästä asiasta olen jo joku aika sitte antanut lawiamman selityksen Hämäläisen palstoissa, joka nummero on nyt kadonnut käsistäni, etten taida lukiaa wiitata siihen. Mutta kuin taas Hämäläisen 14 ja 15:ta n:fa ilmestyi aiwan pitkä ja luikertelewa wäitös, missa oma woitto killuu ikään kuin pieni musta alus walkeissa alloissa; maintttua wäitöstä en ole tässä aikonut kuitenkaan läpi lutasta; tulisipa siitä jo pieni läjä paperi siwuja, mutta täytyi kuitenkin ihmetellen wielä kerran tarttua kynääni.

J. Jussilainen.

Lähde: Hämäläinen 29.5.1863

Katso Myös

• Kustaa Paturi: Sylkyvellinkiä J. Jussilaiselle (Hämäläinen 12.6.1863)