Sylkyvellinkiä J. Jussilaiselle

Sylkywellinkiä J. Jussilaiselle. Kirjoittanut Kustaa Paturi

Sylkywellinkiä J. Jussilaiselle.

Wiina-asiasta tähän aikaan Suomessa kannateetaan melkoista meteliä niidenki kesken, jotka sitä tarkoittaisiwat parannukseen päin. Hämäläinen 22 n:ssa eräs J. Jussilaineki näyttää koettawan parastansa, kowsti moittien niitä, jotka wähänki eroaa hänen ajatuksistansa ja erittää ojennusnuoria asiassa, waikka nekin näyttää rupeewan kallistumaan wähän toisaalle entisestä. Tässä on aikomukseni edellä mainitusta kirjoituksesta eräitä kohtia ottaa tutkintoon ja wastata.

Muun seassa J. Jussilainen esittää jotta waan papin eli muun uskotun miehen todistuksella kukin kansalainen (”huushollinsa wäkiluwun jälkeen!) saisi ostaa määrällisen wuotuisen wiinatarpeensa tehdastelioilta. Tuohon tahtosin muistuttaa, että, jos wiinakaupan kanssa niin tehtäisi, luonnollisesti waatisi muutkin turmelewat ylellisyyden aineet wiinan rinnalla järjestää samankaltaiseen määrälliseen ostolaatuun. Mutta eiköhän tuonlainen laki alentaisi Suomen kansan itsearwoa? Seuraisikohan Suomen kansa semmoisen lain waatimusta; tulisikohan se muuna olemaan kuin paperin päällä? Olisikohan Suomen kansa kauanki semmoisen lain kanssa tytywäinen ja rauhallinen jos sitä pitäisi seurattaman! — Takaperoiselta näyttää J. Jussilaisen suojelustullien puolustuskin, niin korkeassa määrässä kuin seuraawat sanansa sisältää: "ulkoa tuodut tupakit tahi ulkotehtaissa walmistetut takseeratkoon toisella puolen lisäten." Kysyä sopii wieläköhän tupakan walmistustaito on Suomessa niin alku-puustawissa, etta olisi syytä waatia ulkotehtaissa walmistetut toisen werran lisäyksellä takseerata? Olisito Jussilainen lukenut ja käsittänyt wiimeksi säätyn armmollisen Suomen Isoruhtinaskunnan tullitaksan, niin olisi wähemmällä tupakin ”takseeraus” esittelemisen waiwalla päässyt, sekä lukioille aikaa säästynyt tärkeämpää kokoon panoa lukemaan. Hämäläisen 14 ja 15 n:sa löytywään kirjoitutseeni J. Jussilaisen 22:sa n:ssa antamista seu raawista punnitussanoista. "luikertelewa wäitös, missa oma woitto killuu ikään kuin pieni musta alus waikeissa aalloissa," uskoisin Jussilaisesta ikään kuin hän puheena olewan tekonsa kannattawaisuudesta tahtoisi sanoa: "hywä tuli." Niinpä kuulin erään Kakkuli Antiksi kutsutun renkin lausuwan, kuin sai uuden korwon tehelmän niin paljon koossa pysymään etta wanteen päälle sai; waitkei korwo walmiinakaan pitänyt muuta kuin papuja, ehkä wesikorwokst oli aiwottu.

J. Jussilaisen, astuessansa wäitöstantereelle, olisi pitänyt nähdä Suomen asiain edistysmenon waatiwan kulkea sitä suuntaa etta maatilain ulostekoja waatisi huojentaa, ja huojennuksen paraiten soweltuwan wiinapolton muutoksessa talous- ja waltio-seikkain sowittelemiseen 6:si wuotta, jota aikaa olen esitellyt, ei mahda olla liika-pitkä aika, koska kokemus on näyttänyt äkkinäisien muutokfsen useasti saattawan wäärälle tielle.*) Tämän kirjoittaja rohkenee wäittää, puheenaolewassa kirjoituksessa, ei panneensa wiinapolton muutoksessa pää-asiallisesti läheskään niin suuria waatimuksia kysymykseen, että niistä olisi waraa syyttää "luitertelewaksi oman woiton pyynnöksi." Sekä yleinen siwistyshawainto ett entiset kolheet Suomessa suuremmalla osalla maatiloja antaa yltäkyllin syytä riippua kiini kotitarpeen nimellisessä wiinanpolton edussa, niinkauan kuin myönnetään semmoisia tuntuwia parannuksia, joiden kautta maanwiljeliäin liika-raskas ja epätasainen kunnallis- ja waltiokuorma huojentuu; josta olisi seuraus koko kansan edistykselle. Antaisiko maawiljeliä sääty (tuo Jussilaisen "häpeällinen talonpoikain leiri") kotitarpeen nimellisen wiinapolton käsistänsä pois ilman muita kohtia samalla hywäksi saamata — se todistaisi maawiljeliäin kunnottomuutta, welttoutta ja woimattomuutta. Kyllä sitä sitte saisi hännästä jälkeen päin kiini ottaa. Eihän maawiljeliä sääty kuitenkaan niin tunnotoin lienekkään. Jos toisilta säädyiltä eli waltiopäiwä jäsen enemmistöltä wäkisellä tehtäisi tunnottomasti wiinapolton muutos ilman sopiwia parannuksia toisissa kohdissa — niin olisihan maawiljeliä sääty eli joku osa waltiopäiwä jäsenistä kuitenkin täyttänyt welwollisuutensa kuin olisi waatinut muutoksia kanssa toisten kohtain luonnollisia ja hyödyllisiä parannuksia; ja toiwotettawa on että se kykenisi ja onnistuisi tekemään sen sopiwissa muodoissa ja askeleissa!

Mitä siihen tulee kuinka hywin wiinapolton suhteen, raittiuden kohta onnistuu Suomessa, todistaa tulewaisuus. Ruotsissa, jossa wiinanpoltto kotitarpeen nimellisestä on jo muuttunut tehdaspoltoksi, kuuluu wiinan walmistus ja juominen wähentyneen siitä määrästä kuin siellä kotitarpeen nimellisen polton ajalla oli; mutta wieläkin harjoitettawan runsaammassa mitassa kuin Suomessa**) wiimeswuosina, jolloin kotitarpeen nimellinen poltto on ollut supistettu. Wiinapolton Suomessa tehdaspoltoksi muuttamisessa, raittiuden suhteen, täynee paljon sen päälle maalla kuinka se järjestetään: woipi tulla paremmaksi ja helposti pahemmaksiki; kaupungeissa tehdaspoltoksi muuttamisessa ei ole aihetta raittiutta matkaan saada, itse polton laadun suhteen, paitsi kalliimmalla hinnalla. Mutta uskomatointa on tehdaspoltonkaan kautta Suomessa tulewan wiinan olemaan kalliimpaa kuin wiime wuosina on ollut supistetulla kotitarpeen nuimellisellä poltolla. Siinä tapauksessa jos wiinan hinta Suomessa tehdaspolton kautta sowellettaisi halwentumaan, taasen, kuitenki kaupungeissa, wiinan juouti yltyisi nykyistä suhteen. Näin asian ollessa ne synti-syytteet ja "pimeät pilkut", joita J, Jussilainen on eteen wetänyt — niin puustakatsojalle kuin tämän kirjoittaja on — näyttäisi olewan Jussilaisella osiksi enemmän innon kuin kykyn waikuttamaa***) ja niin horjuwalla käsityskannalla kuin seuraawan sananlaskun sisältö: "synti tulee kuin puuroa puree, kaksi kuin puremata nielee." Enempää tästä asiasta J. Jussilaisen kanssa wäittää pidän olewan ilmaan ammuttua kruutia

* ) Kuinka oikealle tielle äkkipäätä wiinapolton muutos kotitarpeen nimellisestä tehdaspoltoksi mahtaisi onnestaa, kuin Sanomakirjallisuudessa, maawiljelyskokouksissa useoita wuosta ja Waliokunnassa on wehkuloittu, jos jonnekkin suunnitella, eikä wielä näytä mitään kokonaista seurattawaa ehdotus-suuntaakan syntynneen julkisuuteen, suomalaisella kirjallisuuden alalla!

** ) Tässä erhettyy kun. lähettäjä. Toim. muistutus.

*** ) Se on merkillistä ihmisten puuhissa, että ne, joiden kyky on suljettu yksipuolisien rajain sisään, owat hywin hartaita muita syyttämään, jos waan eroowat heidän ajatuksistansa.

Selitystä: "Sylkkywellinkiksi" sanotaan Hämeessä kuin rewittyjä rohtimattomia pellawia otetaan sormaus ja sillä roidellaan josko selkäänki.

Maamies

Lähde: Hämäläinen 12/6/1863