Tervehdys (Forsman)
Tervehdys. Kirjoittanut Johan Ludvig Runeberg |
- Synkkä kuuro, taivaan valjetessa,
- Väistyy tieltä ilta-auringon,
- Aallon tuutu-lasna heiluessa
- Päivän myrsky uinuu lepohon.
- Hän, jok’ aikaa jo mua kaipajaapi,
- Viel’ ei laskevan mun purtta nää;
- Rannall’ ehkä hän nyt ruikuttaapi,
- Kyynelsilmin tänne tähystää.
- Purje höltyy, tuulen-henk’ on kuolla,
- Soutaen käy matka verkalleen,
- Ja niin kaukaa järven tuolla puolla
- Armaan niemi siintää töllineen.
- Pääsky, virkku siiveltäs, nyt riennä
- Lohdutellen luokse armahan!
- Istu olalleen ja murhe liennä,
- Hiljaa kuiskien sen korvahan:
- Tyttö, jos sua kultas kaipuu kalvoo,
- Kuule, näin sua hellä tervehtii:
- Huomenelta, jos vaan tuuli valvoo,
- Purrellaan hän luokses kuljeksii.
- Tie on pitkä; salmet seljät viiltää
- Myötätuulen siivin vaan hän voi,
- Mutta vaikka järvi tyynnä kiitää;
- Luokses armaan aatos salamoi.
- Linnun laulu, metsää kalkutellen.
- Lähde, juosten rantavieremää,
- Sääksiparvi, ilmass’ suristellen,
- Leimuna sen luokses lennättää.
Lähde: Runeberg, Johan Ludvig 1885: Lyyrillisiä runoelmia 1. Suomentanut Kaarlo Forsman. G. L. Söderström, Porvoo.