Taavetin 137:s psalmi

Taavetin 137:s psalmi. (Runeberg.) Kirjoittanut Johan Ludvig Runeberg

Rannoilla virtain Baabelin

Istuimme murheinemme.

Muistuivat päivät Zionin

Ja vuoti kyynelemme.

Pajuihin virtain vierille

Sai nousta kanteloisemme,

Tuo soittimemme sorja.

Ken tahtois soittaa kahleissa.

Ken voisi laulaa riemulla,

Kun ompi toisten orja?

Ol’ aika armas muuttunut

Ja riemuhetket poissa;

Ei pakanoita puuttunut

Vierailta vankiloissa.

He käskivät vaan pilkalla:

Tää soikoon riemulauluista

Kuin ennen Zion korja!

Ken tahtois soittaa kahleissa,

Ken voisi laulaa riemulla,

Kun ompi toisten orja?

Jerusalem, jos sinut oon

Mä unhoittava milloin,

Suulakeen kieli tarttukoon,

Palakoon sydän silloin.

Sun rauhaas, valon kartano.

Isäni linna, asunto,

On mulla mieli norja;

En siellä soita kahleissa,

En laula murhelauluja,

Kun en oo toisten orja.

Lähde: L. O. E. 1886: Runoelmia. I. Helsinki.