Taas valkokäsi vilkkuu

28. Taas valkokäsi vilkkuu

Kirjoittanut Heinrich Heine


Taas valkokäsi vilkkuu,
Min vanhat sadut toi,
Nyt hilkkuu ja nyt kilkkuu
Ja taikamailta soi,
Miss’ suuret kukat kuiskii
Yön tenhoon lempeään
Ja toisillensa huiskii
Häämietteet mielessään; –
Miss’ ikihongat huohuu,
Kuin hymni huminois,
Ja lähteen suihku kuohuu,
Kuin tanssin sävel sois; –
Mut lemmenlaulut kaikaa
Niin ihmeen suloiseen,
Ja kaikk’ on sulo taikaa,
Mi hurmaa ihmeineen!
Jos sinne tulla voisin!
Siell’ elpyis sydämen’,
Siell’ ilman huolta oisin
Ja vapaa, riemuinen!
Tuon toivon maan ja uskon
Nään usein unissain;
Mut säihkeess’ aamuruskon
Kaikk’ usviin haihtuu vain.


Lähde: Heine, Heinrich 1905: Valikoima runoelmia. Suomensi Valter Juva. Yrjö Weilin, Helsinki.