Tähti-yössä.

Kirjoittanut Otto Manninen


Sydäntä vastaan sydän hetken löi.
Se hetki kauan hehkuu, heilimöi.
Viel’ yhä rinta avarasti lyö,
kuin tähtitäydeks syttyy unten yö.
Lien yksin, on kuin tähti-yössä taas
sun suuteleisin tummaa suortuvaas.


Lähde: Manninen, O. 1910: Säkeitä: toinen sarja. WSOY, Porvoo.