Syysyön unet, usvat, hiipii

18. Syysyön unet, usvat, hiipii Kirjoittanut Heinrich Heine

Syysyön unet, usvat, hiipii

Yli vuorten, laaksojen,

Myrsky lehdet puista riipii,

Maa on kolkon aaveinen.

Yksi puu vain viel’ on ainoin

Lehdissänsä murheissaan,

Puistaa kyynelvetten painoin

Vihantia kutrejaan.

Sydän tää on syksytieno,

Mutta puu, mi vihannoi,

Se on kaunis kuvas hieno,

Sinun, armas rouva, oi!

Lähde: Heine, Heinrich 1905: Valikoima runoelmia. Suomensi Valter Juva. Yrjö Weilin, Helsinki.