Syysyön unet, usvat, hiipii

18. Syysyön unet, usvat, hiipii

Kirjoittanut Heinrich Heine


Syysyön unet, usvat, hiipii
Yli vuorten, laaksojen,
Myrsky lehdet puista riipii,
Maa on kolkon aaveinen.
Yksi puu vain viel’ on ainoin
Lehdissänsä murheissaan,
Puistaa kyynelvetten painoin
Vihantia kutrejaan.
Sydän tää on syksytieno,
Mutta puu, mi vihannoi,
Se on kaunis kuvas hieno,
Sinun, armas rouva, oi!


Lähde: Heine, Heinrich 1905: Valikoima runoelmia. Suomensi Valter Juva. Yrjö Weilin, Helsinki.