Syysmuutto.

Kirjoittanut Otto Manninen


Niin lintu pieni pelkää,
niin sydän tykyttää.
Vain mert’ on, meren selkää,
ei äärtä silmä nää.
Ylitse aavan pauhun,
päin maata lempeää!
Kautt’ yön ja öisen kauhun,
siell’ unhoksiin ne jää.
Jo silmään sinerrelkää,
lähemmäs siirtykää,
väsynyt viihdytelkää,
oi rannat, määränpää!


Lähde: Manninen, O. 1910: Säkeitä: toinen sarja. WSOY, Porvoo.