Syyslehdet

Kirjoittanut Otto Manninen


On routainen tanner tiemme,
ei kukkia maassa näy.
Kesän menneen lehtiä liemme.
Vilu viime karkelo käy.
Tuta saamme tuulta ja hallaa.
Kesän seppelet viima vie.
Korot raskaat kulkee ja tallaa,
mi latvoina laulanut lie.
Ei kuulla, kun uudet, suuret
suvilatvojen laulut soi.
Vain syvällä maassa juuret
mehun meistäkin ehkä joi.


Lähde: Manninen, O. 1925: Virrantyven. WSOY, Porvoo.