Synnyinmaan rakentama
Synnyinmaan rakentama Eduskuntatalon vihkiäisiin, 7. 3. 1931 Kirjoittanut Otto Manninen |
- Ne nousi pystyt pylväät,
- jäsentyi järkäleet.
- On haaveen harjat ylväät
- kiviksi kiintyneet.
- Ne kantaa voimakkaina
- nyt siniristiään.
- On halki aikain, aina
- ne luotu kestämään.
- On ylhä ulkokuori,
- niin olkoon ydin myös.
- Kuin vakaa Suomen vuori
- sun vakaa olkoon työs.
- Jokainen sana väärä
- ja turha täältä pois,
- ett’ ylhä silmämäärä
- vain Suomen onni ois!
- Pyhättö Suomen kunnon
- ja Suomen kunnian,
- totuuden, omantunnon,
- lain lahjomattoman
- sa suojass’ Onnetarten
- ain’ ollos, ainian.
- Sen vaalimista varten
- sait kodin korkean.
- On suojas sorja, suuri
- sun luoda suurempaa:
- tee Suomen suojamuuri,
- jot’ ei voi musertaa.
- Voi murtaa vuoret, vasket,
- ei murru perustus,
- jos sydämiin sen lasket,
- ei raukee rakkaus.
- Tee korkeaks se koti,
- jonk’ antaa synnyinmaa.
- Sen eestä isät soti,
- se veri velvoittaa.
- Työst’ isäin työlläs kiitä,
- niin lapset sadon saa.
- Maan vapaan perit, siitä
- tee vakaa, vauras maa.
- Maa, missä mielet ylväät
- ylentyy päivään päin
- kuin pyhätössä pylväät,
- kuin toiveet toukosäin,
- miss’ aatteen aateloima
- on elämä ja työ
- ja valkeus se voima,
- mi voiton iskut lyö.
- Niin Suomen valta nosta,
- sen henki hellimään.
- Niin isäin kohlut kosta
- ja herjat heimon tään.
- Tee tinkimättä työtäs,
- tee onneks synnyinmaan.
- On Korkein silloin myötäs,
- ja työsi siunataan.
Lähde: Manninen, O. 1938: Matkamies: runoelmia. WSOY, Porvoo.