Synkkä ja valoisa
Synkkä ja valoisa. Kirjoittanut Otto Manninen |
- Kuinka uskallatkaan,
- outo, oudon matkaan?
- – Päivän tunsi päivännouto,
- tuhansista yhden outo. –
- Kuljen kohti yötä.
- Kuinka tohdit myötä?
- – Konsa uuvun uinailuile,
- hyvää yötä lausut mulle. –
- Synkät synkän ladut!
- Kerran lahjaas kadut.
- – Turvan tunsin, sain ma saaton.
- Puhu, sull’ on ääni taaton. –
- Tuska kielen kiintää....
- Noin miks silmäs siintää?
- Oi, ne tunnen, onhan sulia
- maammon silmät, siunatulla.
Lähde: Manninen, O. 1905: Säkeitä. WSOY, Porvoo.