Soutaja (Avellan)

Soutaja. Kirjoittanut Johan Ludvig Runeberg

Oi, laula, poikanen,

Nyt purtta soutaen;

Sun voimas muuten herpoaa,

Ken matkaa sitte jouduttaa?

Ei aalto liikahda,

Ja lännen puolella

Vaan juomu heikko kajastaa;

Ja pilvi vettä varjostaa.

Oi, lausu, poikanen:

Minn’ matkas kiiruinen,

Kun yöhytkin on uupunna,

Ja yksin reudot voipunna?

Sa lintuparvea

Nyt ootko ajossa,

Sa kuikkaa, vaiko sorsasta

Nyt jahtaat ranta rannalta?

Oi, kaiku, metsien

Ja vuorten takuinen,

Sa ennen, nytkin tutkiva,

Ma sulle tahdon vastata:

En lintuparvea

Nyt oo ma ajossa,

En kuikkaa, enkä sorsasta

Nyt jahtaa ranta rannalta.

Ma mieltäin jahtailen:

Jok’ airon vetonen,

Jos helppo, josko heikko lie,

Mun lähemmäksi mieltäin vie.

Miss’ sauvu tupruaa

Päin vaaran kukkulaa,

Miss’ järven päässä suojan nään,

Sinn’ mielein karkas enneltään.

Siell’ on se vastassa

Jo ennen aamua,

Kun pursi entää rantahan,

Ja mie jo neidon helmahan.

Lähde: Runeberg, Johan Ludvig 1874: Runoelmia. Suomentanut Edvin Avellan. K. E Holm, Helsinki.