Soi laulelo lounahan mailta

1. Soi laulelo lounahan mailta. Kun vienoinna aamu hohti Kirjoittanut K. A. Tavaststjerna

Soi laulelo lounahan mailta,

Kuin Lorelei lauleleis,

Miten alppien poian lemmen

Tuo ilmihin Edelweiss.

Ikiseuduilta jäätikkökenttäin

Hän henkensä kaupalla toi

Tuon kukan, min neidolle alppein

Hän sykkivin rinnoin soi.

Vain Edelweiss ilmaista saattaa

Hänen hehkeintä toivettaan:

On alppi-ilmojen puhtaus

Sill’ untuvanupussaan.

Se hankien keskellä taimii

Runo lemmen, kukkien niin,

Sydänjuuriss’ on suosion toivo,

Joka lehdessä tunnustus siin.

Ma kukkasen tuon, ma myöskin,

Vilurinteiltä elämän tään,

Se jäisestä hangesta puhkes

Kevätlämmön kerkeämään.

Sen henkeni kaupalla sieltä

Ma kallion huipulta hain,

Vaikk’ kuilujen jäät koki hyytää

Mun uljasta intoain.

Ota vastaan, aatosten impi,

Tää lempeni kukka niin:

Sydänjuuriss’ on suosion toivo,

Joka lehdessä tunnustus siin.

Lähde: Tavaststjerna, Karl August 1904: Valikoima runoelmia. Suomentanut Valter Juva. Yrjö Weilin, Helsinki.