Snellmanin satavuotispäivänä

Snellmanin satavuotispäivänä.

Kirjoittanut Otto Manninen


Surman usmat Suomen salpas.
Kahtia ne iski kalpas.
Kauas katsoit, kansan valpas.
Suomi Suomeksi – se maalis.
Vankkumatta tohdit vaalis.
Uhrata – se urhon saalis,
sota Suomen hallasuolla,
Suomen touon, toivon puolla
seista, kamppaella, kuolla...
Seisoit hehkuin, vaan et hyytyin,
vaan et tinkien, et tyytyin
puolitöille miesten myytyin.
Vaappui onnen vaakalauta.
Taipunut ei tarmos rauta.
Siksi ei sua hautaa hauta.
Kalliolle kansas huoneen
perustit. Ei peity Tuoneen
soihtu hengen suurta luoneen.
Mahtias ei telje Mana.
Seisot Suomen suurimpana.
Sytytät kuin syntysana.
Terve! Alla aamun kaaren
Sulle laihot Suomen saaren
laulaa carmen saecularen.


Lähde: Manninen, O. 1910: Säkeitä: toinen sarja. WSOY, Porvoo.