Sionin muisto-virsi

Sionin muisto-virsi.
(N:o 102 Runebergin virsik.)
Kirjoittanut Johan Ludvig Runeberg


Vieressä virtain Baabelin,
Oi suurta surkeuttamme:
Kun itku-silmin Sionin
Mietimme muistissamme.
Suloiset soittimemmekin
Pajujen oksiin pantihin
Juur’ pitkin rannikoita.
Ken taisi soittaa kahleissa,
Ken veisaella vankina,
Ken orjana iloita?
Oli se aika riemuisa
Jo mennyt maitse juuri,
Ja pakanoiden joukossa
Surumme oli suuri.
Ne lausuit meille pilkaten:
”No, laula kansa riemuten
Ja veisaile ja soita!”
Ken taisi soittaa kahleissa,
Ken veisaella vankina,
Ken orjana iloita?
Jerusalem, sun pyhäsi
Jos unhottaisin milloin,
Niin tarttukohon kieleni
Lakehen suuni silloin.
Mun rauhani, iloni maa!
Tykösi taas palautua
Halajaisin ja soisin.
Vapaana siellä soittaa saan
Ja veisaella ainiaan,
Iloinen aina oisin!

K. K[iljander].


Lähde: Kuopion Hippakunnan Sanomia 10.9.1859.