Sheherazade

Sheherazade Kirjoittanut Otto Manninen

Pian iltana aamun on rusko,

pian uusi jo seuraaja sille,

uus unelma, lupaus, usko,

uus: ille faciet, ille!

Se myös pian varjoksi vaipuu.

Uni uljain on vain yhä unta;

satu, haave vain, joka haipuu,

sen prinssi ja kuningaskunta.

Vaan päiviä tuhat ja tuhat

kuvin kiehtovin noin elo kutoo,

pään päält’ yhä väistäen uhat,

yhä iskun, mi kuitenkin putoo.

Noin käyttää Sheherazaden

se kaiken taidon ja tarmon,

tuhat kertaa ja taas tuhat saaden

viel’ yhden, ankean armon.

Lähde: Manninen, O. 1938: Matkamies: runoelmia. WSOY, Porvoo.