Satanen muistelmia Pohjanmaalta: 24. Keisari Kajaanissa
| 23. Matka Oulun järvellä | 24. Keisari Kajaanissa. Satanen muistelmia Pohjanmaalta Kirjoittanut Sara Wacklin |
25. Aleksanterin matka erämaassa |
Kello 12 sydän päivällä astui majesteetti maalle. Armollisesti vastasi hän kaupungin hallitsiain, papiston ja kokoontuneen kansajoukon kunnioituksia. Maalle astuttiin Ämmäkosken luona, jota, ynnä Kajaanin linnan raunioita käytiin katselemassa. Tulia ei sopinut sytyttää päivänvalon tähden, mutta maaherran täällä käydessä oli loistokuvakin tehty ja sen alla koristettuna maaherran nimi suurilla, ja maahsihtierin pienillä kirjaimilla, miten hyväntahtoset Kajaanilaiset olivat tottuneet näkemään maaherran kuulutuksissa.
Raunioilta kävi majesteetti kirkkoon, jossa kaikkein nähden teki hartaan rukouksen ja kiitoksen, sitte kävi raatihuoneesen ja vihdoin asuntoonsa kappalais-puustelliin pastori Appelbergin luokse, jonka rouva ja sen sisar, mamselli Ulla Holmberg esiteltiin keisarille. Tämä nuori tyttö oli nykysin tullut Turusta Danerin-rouvan oppilaitoksesta ja odottamatonta oli täällä tavata jonkun, joka hyvästi osasi ranskaa. Tyttö autti sisartansa emännän toimissa ja keisarille teetä laittaessa. Iloisesti ja leikkiä laskein autti keisari itse häntä ja oli hyvissä mielin nähdessään tytön ujoutta ja sieviä lauseita. Erotessa tahtoi hän lanketa polvilleen keisarin eteen, mutta keisari esti sen, suuteli hänen kättänsä ja lahjotti sisarellen kalliin kiiltokivi-sormuksen.
Myrskyä ja vastatuulta kesti vielä. Keisari oli murhemielissä mitenkä parhaimmin tavoin pääsisi seuraajainsa luokse, jotka valtamaantien varrella odottivat häntä. Muuten ei käynyt pääseminen järven ympäri, kun käydä seitsemän peninkulmaa jalkapolkua, joka kävi erämaitten, vuorien, soitten ja rämeitten lävitse ja oli pahimpia koko maassa. Tätä tietä päätti keisari matkustaa, oltuansa ainoastaan kaksi tuntia Kajaanissa. Kaikki rukoilivat keisaria luopumaan tästä vaikeasta matkasta, mutta päätöksensä oli järkähtämätön.