Saa rengit vetää unta

Saa rengit vetää unta.

Kirjoittanut Robert Burns
Burns kirjoittaa: ”Tämän laulun kuoro (s. o. 1:nen ja 4:jäs säkeistö) on vanha, molemmat muut säkeistöt ovat minun omani”.


      Nyt aamuin unta vedetään,
      saa rengit vetää unta;
      jo valkovaippaan peittyi maa,
      ja lisää tulee lunta!
Kun puhkuu kylmä koillinen,
lyö pöytään vaikka punta:
se tuuli talvituiskuin on, –
saa rengit vetää unta!
Vait istuu, värjyin kätkössään,
tuo lintuin laulukunta;
yö ehtoost’ aamuun pitkä on,
kun rengit vetää unta!
      Nyt aamuin unta vedetään,
      saa rengit vetää unta;
      jo valkovaippaan peittyi maa,
      ja lisää tulee lunta!


Lähde: Burns, Robert 1918: Lauluja ja ballaadeja. Suomentanut Valter Juva. Kustannusosakeyhtiö Fundament, Helsinki.