Saa rengit vetää unta

Saa rengit vetää unta. Kirjoittanut Robert Burns

Burns kirjoittaa: ”Tämän laulun kuoro (s. o. 1:nen ja 4:jäs säkeistö) on vanha, molemmat muut säkeistöt ovat minun omani”.

      Nyt aamuin unta vedetään,

      saa rengit vetää unta;

      jo valkovaippaan peittyi maa,

      ja lisää tulee lunta!

Kun puhkuu kylmä koillinen,

lyö pöytään vaikka punta:

se tuuli talvituiskuin on, –

saa rengit vetää unta!

Vait istuu, värjyin kätkössään,

tuo lintuin laulukunta;

yö ehtoost’ aamuun pitkä on,

kun rengit vetää unta!

      Nyt aamuin unta vedetään,

      saa rengit vetää unta;

      jo valkovaippaan peittyi maa,

      ja lisää tulee lunta!

Lähde: Burns, Robert 1918: Lauluja ja ballaadeja. Suomentanut Valter Juva. Kustannusosakeyhtiö Fundament, Helsinki.