Rynnäkkö
Rynnäkkö. Kirjoittanut Otto Manninen |
- Miestä kaatuu kahden puolen,
- henki heinänkorren maksaa.
- Eespäin, jonka jalka jaksaa,
- nukkukohon saanut nuolen!
- Eespäin elollisten joukko!
- Miestä alle kaatuu kasaan.
- Haudat, harjat kaikki tasaan
- kasvaa, kasvaa ruumisroukko.
- Vielä vaaksa, vielä virsta!
- Kahden puolen kaatuu miestä.
- Pala päästy pystytiestä,
- muurist’ irti muuan pirsta.
- Tuolla pilviin tornit piirtyy,
- kauas välkkyy valtaportit.
- Kohti ponnistaa kohortit,
- eemmäs vitkaan viirit siirtyy.
- Viuhuu nuolet kaukonoudot,
- lepoon kaatuu lippukuntas;
- verta vuotain omaa untas
- varrot, yli ryntää oudot.
- Mittas juostu punajuovaa!
- Tuolla harjoin yhtä ylväin
- loistaa tornit, loitos kylväin
- nuolta, tulta kuolon tuovaa.
- Muurit, joille viel’ ei päästy,
- tuolla! Tuimemmaksi taisto!
- Miehen valloittajavaisto
- vaatii, säästä ei, ei säästy.
- Kohti! Pääsyn päitten hinnat
- porras portahalta ostaa. –
- Ylpeämmin päätään nostaa
- pilviin piirtyväiset linnat.
Lähde: Manninen, O. 1905: Säkeitä. WSOY, Porvoo.