Rakkauden sokeuttaminen

Rakkauden sokeuttaminen. Kirjoittanut Johan Ludvig Runeberg

Piennä lempijumalainen

Lepäs äidin kainaloissa,

Niinkuin tähti, jonka illoin

Lähteen helmasessa näät.

Hohde hopeainen laski

Kastehena ohimoille,

Ruusun karva loppumatoin

Poskiloilla piilteli,

Huuli nauroi nektaristen

Tuoksuloitten liehunnassa,

Uneksittuin voittoin riemu

Leikki suulla puhdasna.

Paphon kuningatar itki

Auvoissansa kyyneleisen.

Pojan silmäsessä huomas

Kasvonsa ja hymyili.

”Oi jos ainiaan”, hän huokas

”Autuuteni muistelmana,

Kuva moinen silmässäsi

Kautta mailman seuraisi”!

Nyt ken oudoksuu, ett’ Eeros

Sokeana meillä liikkuu,

Vaikk’ ei tukko silmää peitä,

Eikä synkät varjotkaan?

Korven kolkon ohdakkeissa

Olympin hän tähtää kauniin,

Noidan helmasessa myöskin

Äidin hellän muodon vaan.

Lähde: Runeberg, Johan Ludvig 1874: Runoelmia. Suomentanut Edvin Avellan. K. E Holm, Helsinki.