Rajan takaa

Rajan takaa Kirjoittanut Otto Manninen

Ne hirttävät in effigie

ja polttavat roviolla:

nyt masennettu mahtanee

se villitys vihdoin olla!

Kuvan polttavat, jonka he piirsivät

oman luovan luontonsa mukaan,

oman sielunsa siihen siirsivät,

eik’ omaansa tuntenut kukaan.

Niin itse keksivät kelminsä,

jok’ ois halu keittää ja paistaa.

Ne helistelee omin heiniinsä,

omanmakuistansa ne maistaa.

Ja se rauhassa on, rajan takana,

jota eivät saata he sietää,

jok’ on pahempi heistä kuin pakana,

joka heidät tuntee ja tietää.

Lähde: Manninen, O. 1951: Muistojen tie: valikoima jälkeenjääneitä runoja. Toimittanut ja selityksin varustanut Pentti Lyly. WSOY, Porvoo.