7. Puhdistus.

Kirjoittanut Heinrich Heine


Jää sinne mereen, syvyyteen,
Sä mieletön haave,
Mi monta yötä jo
Mua pettävin onnin kiusasit,
Ja meriaaveena tuossa
Nyt keskellä ilmipäivää uhkaat mua, –
Jää sinne hautaan ikuiseen!
Ja ma heitän myös alas luoksesi pois
Tuskani, syntini kaikki,
Ja houkan kulkuskaavun,
Mi jo kauvan kilkutti pyörälle pääni,
Ja kylmän, niljakan käärmeenketteen
Tän teeskentelyn,
Min kierteissä sielu jo kauvan huokas,
Tää sairas sielu,
Jumalankieltävä, enkelitkieltävä,
Autuuton sielu. –
Hoihoo! Hoihoo! Jo tulee tuuli!
Nyt purjeet auki! Ne liehuu, paisuu!
Pois yli turmantyynen pinnan
Laiva jo kiitää,
Ja vapaana sielu riemuitsee.


Lähde: Heine, Heinrich 1905: Valikoima runoelmia. Suomensi Valter Juva. Yrjö Weilin, Helsinki.