Palvelustyttö (Forsman)

Palvelustyttö. Kirjoittanut Johan Ludvig Runeberg

Oi, jospa pyhät kellot sois

Ja ylläin juhlaverhat ois.

Ja yö ja usva hälvenis,

Ja pyhä-aamu valkenis!

Ah, silloin viikon vaivat on

Ohitse, pääsen kirkkohon,

Ja kirkoll’ armaan nähdä saan,

Ku viikon kaipas kultoaan.

Kai siellä mäellä seisonee

Hän ennalt’ yksin, vartoillee.

Ja järven jäille katsahtaa,

Kun reet ja kansa tulvajaa.

Mua vaan hän etsii silmillään:

Ja joukko karttuu yhtenään,

Siin’ äkkiään mä ilmenen

Ja naurain häntä kättelen.

Nyt laula, sirkka, siksikun

Päreeni palaa loppuhun,

Ja taas saan maata vuoteellain

Ja unta nähdä sulhostain.

Tääll’ istun nyt ja kehrään vaan,

Ei rulla viel’ oo puolillaan;

Ties Herra, milloin täys’ on työ

Ja pitkän illan päättää yö!

Lähde: Runeberg, Johan Ludvig 1885: Lyyrillisiä runoelmia 1. Suomentanut Kaarlo Forsman. G. L. Söderström, Porvoo.