Paimenpoika (Härkönen)

Paimenpoika.

Kirjoittanut Heinrich Heine

Kuningas on paimenpoika,

istuimenaan kumpu on,

kruununansa päänsä päällä

kultakehrä auringon.

Jalkain juuressa on lampaat,

nauharinnat, nöyräpäät,

mullit tyhmät, röyhkeät ne

hovimiehinänsä näät.

Pukit hovinarreinansa,

lehmät äänin kotoisin

kera lintuin, lauluin, huiluin

hoitaa hovimusiikin.

Kilkkaa, kalkkaa, huutaa, hoilaa,

siin’ on kuoro soinnukas,

sekaan koski, korpi kuohuu –

jo nyt nukkui kuningas.

Sillä aikaa ministeri,

Halli maata hallitsee,

äreästi haukkuu, räiskää,

kaiku maita kiertelee.

Kuninkaamme lepertelee:

»Vaikea on hallita,

luona kuningattareni

tahtoisin jo uinua.

Hänen käsivarrellensa

tahtoisin jo painaa pään,

valtakunnan rajattoman

hänen silmissänsä nään!»

Lähde: Saksan kirjallisuuden kultainen kirja. 1930. Toimittanut Rafael Koskimies. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.