Onnen puoti.

Kirjoittanut Otto Manninen


Päättyy päivät, kuluu kuut,
ohi hetkinä huiskaa.
»Tänään hinnalla, huomenna ilman,»
kohdalla korvaas kuiskaa.
Ees taas ihmiset itarat käy
ovella onnen puodin,
ostaa päivänsä pääsimiksi
näppöisen naulan ja luodin.
Riemun, murheen rihkamataan
tiimat he tinkii ja jakaa.
Onni, ovela kauppi, katsoo
kauppatiskinsä takaa.
Niin elo mennä nilkuttaa
samaan vanhaan ralliin.
Ketään ei, joka vaakaan heittäis
hinnan helkkyvän kalliin.
Kalliin kalliilla ostajaa
ei tule, tuhlaajapoikaa,
ei sano saiturit: Päivä, paista!
Käy, kisa! Soitot, soikaa!
Ei sano: Malja nyt tänään täys,
huollessa huomisen-houkkain!
Tänään otsalle onnen seppel,
huomen on huostassa toukkain!


Lähde: Manninen, O. 1905: Säkeitä. WSOY, Porvoo.