Ojan-Paavo
Oja-Paavo Kirjoittanut Johan Ludvig Runeberg |
- Saarijärven eli kankahilla
- Paavo maalla hallaisella,
- Käsin uutterin sitä viljellen:
- Herralta hedelmää odottaen
- Vaimoneen ja lapsinensa siellä,
- Hiessa-otsin nautti leivän niukan,
- Ojaa kaivoi, kynti sekä kylvi.
- Keväällä nietosten sulaessa
- Tulva puolen orahista otti,
- Kesällä rakeiden riehuessa
- Tähkäpäistä puolet lako voitti,
- Syksyllä viimesetkin halla vei.
- Vaimo repi tukkoaan ja huusi:
- ”Paavo, Paavo, onnenjättö ukko!
- Keppi käteen Herra meidät heitti,
- Kerjuu kova on, kovempaa nälkä.”
- Kädestä ottaen Paavo lausui:
- ”Herra koetteleepi, vaan ei heitä;
- Petäjäistä puoli leivo leipään,
- Ojia puolta enempi kaivan
- Mutta Herralta mä kasvun toivon”.
- Vaimo leipähän petäistä leipo,
- Ojia Paavo enempi kaivo,
- Möi lampaita, ruista osti, kylvi.
- Keväillä nietosten sulaessa
- Eipä tulva orahaita vienyt;
- Kesällä rakeiden riehuessa
- Tähkäpäistä puolet lako voitti,
- Syksyllä viimesetkin halla vei.
- Vaimo rintahansa lyöden huusi:
- ”Paavo, Paavo, onnenjättö ukko!
- Kuolo työksi, Herra meidät heitti;
- Kuolla vaikee, elää vaikeampi”.
- Kädestä ottaen lausui Paavo:
- ”Herra koetteleepi, vaan ei heitä;
- Petäjäistä leivo kaksi vertaa,
- Ojat kaivan kahta suuremmiksi,
- Mutta Herralta mä kasvun toivon”.
- Vaimo petäjäistä kaksi vertaa,
- Paavo ojat kahta suuremmiksi,
- Lehmät möi ja ruista osti, kylvi.
- Keväillä nietosten sulaessa,
- Eipä tulva orahaita vienyt;
- Kesällä rakeiden riehuessa,
- Eipä viljaa myrsky maahan lyönyt;
- Syksylläkin halla koskematta
- Jätti viljan kullan hohtavaksi.
- Silloin lausui Paavo polvillansa;
- ”Herra koitteleepi, vaan ei heitä.”
- Vaimo myöskin polvillansa lausui:
- ”Herra koitteleepi, vaan ei heitä.”
- Miehellensä ilo-mielin virkki:
- ”Paavo, Paavo, nyt jo leikatkamme,
- Nyt on hyvän elon, riemun aika,
- Petäjäinen leivästämme jääköön,
- Nyt jo ruista yksin leipokamme.”
- Kädestä ottaen lausui Paavo:
- ”Vaimoseni, se vaan koitteet kestää,
- Ken vajaata lähimmäisen muistaa;
- Petäistä puoli leivo leipään:
- Naapurin on halla pannut pellon.”
A. M–n [Agathon Meurman].
Lähde: Tapio 1.11.1862.