Nyt on niin rankka ilma

Nyt on niin rankka ilma.

Kirjoittanut Heinrich Heine


Nyt on niin rankka ilma
Ja satavi yhtenään;
Ma akkunassain istun
Ja katselen pimeään.
Tuoll’ yössä yksin vilkkuu
Valo pienonen eteenpäin;
Siell’ äiti lamppuinensa
Käy katua kyyryttäin.
Hän kotia ostaa voita
Ja jauhoja pivosen,
Ja suurelle tyttärelleen
Nyt aikovi leivoksen.
Tää kotona unillansa
On nojatuolissaan;
Ja valon ääressä suorii
Hän kultakutriaan.


Lähde: Heine, Heinrich 1887: Runoelmia. Suomentanut Oskar Uotila. G. W. Edlund, Helsinki.