Nyt on niin rankka ilma
| Nyt on niin rankka ilma. Kirjoittanut Heinrich Heine |
- Nyt on niin rankka ilma
- Ja satavi yhtenään;
- Ma akkunassain istun
- Ja katselen pimeään.
- Tuoll’ yössä yksin vilkkuu
- Valo pienonen eteenpäin;
- Siell’ äiti lamppuinensa
- Käy katua kyyryttäin.
- Hän kotia ostaa voita
- Ja jauhoja pivosen,
- Ja suurelle tyttärelleen
- Nyt aikovi leivoksen.
- Tää kotona unillansa
- On nojatuolissaan;
- Ja valon ääressä suorii
- Hän kultakutriaan.
Lähde: Heine, Heinrich 1887: Runoelmia. Suomentanut Oskar Uotila. G. W. Edlund, Helsinki.