Murheen vilja

Murheen vilja Kirjoittanut Otto Manninen

Syvältä kyntää murheen aura

vakaata, tummaa vakoaan.

Kuin ennen enää emme naura,

vain kyynel tihkuu tiuhempaan.

Ja mitä versoo, mitä viljaa

se taaja kylvö, kyynelmaa?

Sen murheen voima muokkaa hiljaa,

suo suurempaansa aavistaa.

Ja mieless’ ikävöinti itää

päämäärää vaikeampaa päin,

jo miettimään: näin minun pitää!

ei enää: minä tahdon näin!

Lähde: Manninen, O. 1938: Matkamies: runoelmia. WSOY, Porvoo.