Mun kultani on ruusunen (1918)

Mun kultani on ruusunen. Kirjoittanut Robert Burns

Mun kultani on ruusunen,

kuin rusoruusu haan;

mun kultani kuin sävel on,

mi uhkuu sointujaan.

Niin kaunis kuin sa, tyttö, oot,

niin syvän lemmen luot;

sua lemmin, kulta, kunnes pois

ne virtaa meren vuot.

Niin, kunnes meri virtaa pois,

ja sulaa vuorten jää:

Sua lemmin vielä, armahin,

kun suljen silmät nää.

Ja hyvästi nyt, lemmittyin!

Hyvästi hetkeks vaan!

Taas tulen luokses, lemmittyin,

vaikk’ äärest’ ääreen maan.

Lähde: Burns, Robert 1918: Lauluja ja ballaadeja. Suomentanut Valter Juva. Kustannusosakeyhtiö Fundament, Helsinki.