Muistojen tie
Muistojen tie Kirjoittanut Otto Manninen |
- Niin kauas hangille huhtikuun,
- keväthuomenen hohteluun
- niin päilyvät, säilyvät muistot vie,
- niin siintävä sinne on tie.
- Miten silloin säihkyivät aamunsäät!
- Miten häikäisi hanget ja jäät!
- Maat kylvi päärlyihin päivän koi,
- ilo leivojen ilmoilla soi.
- Loi katseen aamun rantoja päin
- pari silmien siintäväin
- niin kirkas, kuin niist’ olis kirpouneet
- kaikk’ aamuiset kimmelteet,
- kaikk’ ilmojen siintänyt ihanuus,
- valonhehkuva hiilakkuus –
- unet nuoret nous sitä siintoa päin
- kevätleivoina helkähtäin.
Lähde: Manninen, O. 1951: Muistojen tie: valikoima jälkeenjääneitä runoja. Toimittanut ja selityksin varustanut Pentti Lyly. WSOY, Porvoo.