Muisto.

Kirjoittanut Johan Ludvig Runeberg


Taaskin käy mun yksinäisen luona
Ystävät nuo mennehet ja kalliit,
Autuuteni aikaiset nuo haahmot,
Mökki lammin luona, metsä, vuori,
Leikit, laulut, riemut, unelmat ja
Ensi lemmen kukkais-huokaukset!
Oi! ma mietin luonnon lempeyttä,
Että kaivatessa meill’ on muisto,
Josta entis-onni hellä, vilvas
Niinkuin aamukaste sydämmelle,
Keskipäivän paahtaessa, vuotaa.


Lähde: Runeberg, Johan Ludvig 1885: Lyyrillisiä runoelmia 1. Suomentanut Kaarlo Forsman. G. L. Söderström, Porvoo.