Metsästäjä

Metsästäjä. Kirjoittanut Johan Ludvig Runeberg

Nyt maassa lintu varvastaa.

Ja lehdet varjoilee;

Ei vielä yhtään ampumaa,

Ja ilta luontelee.

Jos talvi kerran joutuisi

Ja nietoksia tois;

Jo riekon jäljet tuntuisi,

Ja puussa teiri ois.

Jos ilma vainen kalpistuis,

Ja lehdet putoilis;

Kentiesi teiriparvi tuis

Jo vastaan oijetis.

Tok’ kohta jäljet selkiää,

Ja suoja karkoaa;

Vaan mielukkaimmin nähtävää

En vainen nähdä saa.

Ma tässä katson, – tuolla hän,

Vaan eipä kohdata!

Jos nä’ön ääriin ennätän,

En häntä saavuta.

On välissämme järvinen,

On kangas, tunturi,

On välissämme päivänen

Ja ehkä yönenki.

Lähde: Runeberg, Johan Ludvig 1874: Runoelmia. Suomentanut Edvin Avellan. K. E Holm, Helsinki.