Maamme kirja: 55. Karjasta

54. Suomen hevosesta 55. Karjasta.
Maamme kirja
Kirjoittanut Zacharias Topelius
56. Suomalaisia Paimenlauluja


Matti Aho meni katsomaan karjaansa. Se oli kevätalvella maaliskuussa, ja aurinko paistoi sulavaan lumeen, mutta karjalla oli pimeä sisällä, sillä pienet ikkunainreijät olivat tukitut heinillä lämpimän tähden, ja päivän valo pääsi sisälle ainoastaan ovesta. Eikä siellä ollut juuri puhtauttakaan, lehmät makasivat kurjina pilttuissaan ja olivat nähneet nälkää niinkauan, etteivät heidän jalkansa enää tahtoneet heitä kannattaa.

– Huonolla kannalla on karja; lehmät eivät enää lypsä, sanoi Matti Aho. Se on tuon rapistuneen navetan syy; minä saan tarttua kiini uutta rakentamaan.

Matti Aho rakensi uuden navetan, yhtä pimeän ja tukalan kuin entinenkin oli. Hän piti lehmiä nälällä, kuin ennenkin, eikä voinut ymmärtää, miksikä ne eivät tahtoneet lypsää. Voista maksetaan nykyään hyvästi, arveli Ahon vaimo; meidän täytyy antaa lehmille parempaa ruokaa ja enemmän juomaa.

Matti Aho mietti asiaa ja päätti seurata vaimonsa neuvoa. Lehmät alkoivat lypsää paremmasti, mutta Anttilan talon lehmät lypsivät kuitenkin kannua enemmän päivässä. Tätä ei voinut Ahon ukko taas ymmärtää ja meni Anttilan emännän luokse kysymään mikä tähän lienee syynä. Minun lhemäni saavat yhtä hyvät ruoan, kuin teidän, sanoi hän; niillä on lämmin ja hyvä; miksikä ne eivät lypsä yhtä hyvästi kuin teidän lehmänne?

– Siksi että ne ovat pimeässä ja siivottomuudessa, vastasi Anttilan emäntä, joka oli ymmärtäväinen muori. Meidän lehmät asuvat kuin rouvat: niillä on siisteys ja puhtaus, ne saavat valon oikeista akkunoista, niin että ne saattavat nähdä toisensa, ja lehmät rakastavat seurassa oloa. Eihän polttiainenkaan kasva maassa ilman auringon valotta: miten eläimet menestyisivät pimeässä? Ja kun ne syksyllä viedään viheriäisestä metsästä sellaiseen pimeään vankeuteen, jossa on turmiollinen ilma, kuinka tahtoisitte te niiden siellä menestyvän koko pitkän talven? Minä hoidan eläimet hyvästi heidän itsensä vuoksi ja että he ovat Jumalan luomat kappaleet, joita me emme saa rääkätä. Mutta minä teen myös niin saadakseni niistä hyötyä. Hyvä hoito maksaa aina vaivan.

Aivan niin, arveli Matti Aho, voi on tätä nykyä hyvässä hinnassa; minä seuraan teidän neuvoanne.