Linnustaja (Lönnrot)
Linnustaja. Kirjoittanut Johan Ludvig Runeberg |
- ”Mik’ on, Mikko parka, pauloissasi,
- Syynä lapsi rukka langoissasi? –
- Vietät syksyn synkässä salossa,
- Siellä tallaelet talvikauen;
- Muut ne aina ansoistansa tuovat,
- Kantavat kotihin koppelotta,
- Teinäkin paljon pauloistansa,
- Metsoja ja pyitä pyyvyksistä,
- Sinä vaivainen vaellat aina
- Tuomattasi merkkiä metsästä”.
- Niinpä äiti – Mikko äitillensä:
- ”Ellös äitini toki toruko! –
- On minulla teiri tiettyvissä,
- Kaunihimpi kaikkia kanoja,
- Koriampi korven koppeloita.
- Sille syksyn ansoja asetin,
- Panin paulojani talvikauen,
- Kevahillä tuonenkin kotihin.
- Se on lintu kumma kuullaksesi:
- Syli sill’ on siipien siasta,
- Höyheninä suortuat soriat,
- Kaks’ hunajahuulta noukkasena”.
Lähde: Suomi: tidskrift i fosterländska ämnen 1845. Femte årgången. Finska Litteratur-Sällskapets förlag, Helsinki