Linnustaja (Forsman)
Linnustaja. Kirjoittanut Johan Ludvig Runeberg |
- Mä metsänteitä käyskelen
- Ja urkin mäntyyn, kuusehen,
- Ja linnun nään jos toisenkin,
- Vaan en saa käsihin’.
- Ne kaikki näyttää karttavan
- Mun lasketuita ansojan’;
- Niin tyhjänä kuin lähdinkin,
- Saan mennä kotihin.
- Kyll’ linnustusta surkeaa
- Ois syytä surra, ruikuttaa;
- Vaan vaikka näytti pettävän,
- En itke sittekään.
- Mull’ ansa vielä jäljell’ on,
- Jok ei oo koskaan saaliiton,
- Jonnekka yhtä halullaan
- Käy lintu, kuin sen saan.
- Kotiini kohta päästyän’
- Tän’ ehtoona sen viritän:
- Ja lintu on mun morsion’,
- Mun sylin’ ansa on.
Lähde: Runeberg, Johan Ludvig 1885: Lyyrillisiä runoelmia 1. Suomentanut Kaarlo Forsman. G. L. Söderström, Porvoo.