Linnustaja (Forsman)

Linnustaja.

Kirjoittanut Johan Ludvig Runeberg


Mä metsänteitä käyskelen
Ja urkin mäntyyn, kuusehen,
Ja linnun nään jos toisenkin,
Vaan en saa käsihin’.
Ne kaikki näyttää karttavan
Mun lasketuita ansojan’;
Niin tyhjänä kuin lähdinkin,
Saan mennä kotihin.
Kyll’ linnustusta surkeaa
Ois syytä surra, ruikuttaa;
Vaan vaikka näytti pettävän,
En itke sittekään.
Mull’ ansa vielä jäljell’ on,
Jok ei oo koskaan saaliiton,
Jonnekka yhtä halullaan
Käy lintu, kuin sen saan.
Kotiini kohta päästyän’
Tän’ ehtoona sen viritän:
Ja lintu on mun morsion’,
Mun sylin’ ansa on.


Lähde: Runeberg, Johan Ludvig 1885: Lyyrillisiä runoelmia 1. Suomentanut Kaarlo Forsman. G. L. Söderström, Porvoo.