Laki kansankirjastolain muuttamisesta (1939)
Suomen asetuskokoelma 479/1939.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä huhtikuuta 1928 annetun kansankirjastolain 5 ja 8 §, sellaisina kuin ne ovat 4 päivänä lokakuuta 1935 annetussa laissa, näin kuuluviksi:
Kunta saa vuotuista valtionapua valtioneuvoston harkinnan mukaan 35–50 % kansankirjastojensa todellisista menoista sekä rajaseuduilla ja vähävaraisilla paikkakunnilla valtioneuvoston harkinnan mukaan lisäavustusta aina 40 %:iin saakka. Samalle kunnalle suoritettavat avustukset saavat nousta yhteensä enintään 30,000 markkaan.
Kirjaston todellisiksi menoiksi katsotaan rahassa maksettavat palkat, kirjallisuuden ostamiseen ja sitomiseen, kirjahyllyjen, kaappien ynnä kirjastotarpeiden hankintaan, niin myös tarpeellisiin painatuksiin käytettävät varat sekä, milloin kirjastolla on käytettävänään yksinomaan sitä varten varattu tarkoituksenmukainen huone tai huoneisto, sen vuokramäärä tai, jos kirjasto on kunnan omassa rakennuksessa eikä sen aikaansaamiseen ole saatu 6 §:ssä mainittua valtionapua, kirjastohuoneeen tai -huoneiston vuokra-arvo valtioneuvoston vahvistamain perusteiden mukaan kuin myös kirjastohuoneen tai -huoneiston lämmitys- ja valaistuskulut, niin ikään valtioneuvoston vahvistamain perusteiden mukaan.
Maalaiskunnassa toimiva yhdistys, jonka tarkoituksena on kansansivistyksen ja itseopiskelun edistäminen, voi kirjastolleen, jos se on yleisön käytettävissä, saada avustusta valtioneuvoston harkinnan mukaan 35–50 % kirjallisuuden ostamiseen ja sitomiseen käyttämistään varoista, kuitenkin sellaisin rajoituksin, että avustusta voidaan vuosittain antaa enintään 1,000 markkaa yhdistystä ja 5,000 markkaa kuntaa kohti.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1940. Sitä ennen olleiden menojen perusteella maksettavien valtionavustusten suorituksessa noudatettakoon kuitenkin 4 päivänä lokakuuta 1935 kansankirjastolain muuttamisesta annetun lain säännöksiä.
Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1939.