Kansankirjastolaki
Suomen asetuskokoelma 131/1928.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
Kansansivistyksen kohottamista ja kansalaisten itseopiskelun edistämistä tarkoittavain, valtion avustamain kunnallisten ja yhdistysten kirjastojen keskusjohtoa ja valvontaa sekä yleensä kansankirjastotoiminnan kehittämistä varten asetetaan kouluhallituksen yhteyteen valtion kirjastotoimikunta ja lähinnä sen johdon ja valvonnan alainen kirjastotoimisto.
Kirjastotoimikuntaan kuuluu puheenjohtajana se kouluhallituksen kansanopetusosaston osastopäälliköistä, jonka hoidettavina ovat vapaata sivistystyötä koskevat asiat, ja jäseninä kuusi valtioneuvoston kolmeksi vuodeksi kerrallaan määräämää henkilöä, jotka edustavat kirjastotoiminnan ja vapaan sivistystyön alalla sekä eri yhteiskuntapiireissä ja maan kummassakin kieliryhmässä toimivia järjestöjä.
Kirjastotoimistoon kuuluu johtaja, amanuenssi, kanslisti ja tarpeellinen määrä apulaisia.
Toimiston alaisina toimii vanhempia ja nuorempia kirjastontarkastajia.
Virat ja toimet, jotka mainitaan 1 ja 2 momentissa, voidaan asettaa peruspalkkaisiksi.
Kunnan tulee, saadakseen kansankirjastotoiminnalleen valtion avustusta, käyttää kansankirjastotoiminnan hyväksi omalla alueellaan vuosittain määräraha, joka, 5 §:n 1 momentissa mainittu valtionapu mukaan luettuna, vastaa vähintään yhtä markkaa kutakin edellisenä vuonna kunnassa hengillepantua asukasta kohti.
Kunta saa vuotuista valtionapua 50 % kansankirjastojensa todellisista menoista, sekä rajaseudulla ja vähävaraisella paikkakunnalla valtioneuvoston harkinnan mukaan lisäavustusta aina 50 %:iin saakka. Samalle kunnalle suoritettavat avustukset saavat nousta yhteensä enintään 30,000 markkaan.
Kirjaston todellisiksi menoiksi katsotaan rahassa maksettavat palkat, kirjallisuuden ostamiseen ja sitomiseen, kirjahyllyjen, kaappien ynnä kirjastotarpeiden hankintaan, niin myös tarpeellisiin painatuksiin käytettävät varat sekä, milloin kirjastolla on käytettävänään yksinomaan sitä varten varattu tarkoituksenmukainen huone tai huoneisto, sen vuokramäärä tai, jos kirjasto on kunnan omassa rakennuksessa eikä sen aikaansaamiseen ole saatu 6 §:ssä mainittua valtioapua, kirjastohuoneen tai -huoneiston vuokra-arvo valtioneuvoston vahvistamain perusteiden mukaan kuin myös kirjastohuoneen tai -huoneiston lämmitys- ja valaistuskulut, niinikään valtioneuvoston vahvistamain perusteiden mukaan.
Rakennusavustusta kirjastohuoneistojen hankkimiseen saa muu kuin tässä jäljempänä mainittu maalaiskunta sekä kauppala ja taajaväkinen yhdyskunta, niin myös kaupunki, jonka asukasluku ei nouse 15,000:een, valtiolta 20 %, mutta rajaseudun ja vähävaraisten paikkakuntain maalaiskunta 30 % rakennuskustannusten koko määrästä, jota paitsi rakennusten kunnossapitoon annetaan vuosittain 1 % rakennusten arvosta valtioneuvoston määräämän arvioperusteen mukaan.
Kansakoulurakennusten yhteyteen sovitettujen erikoisten kirjasto- ja lukuhuoneiden rakentamiseen ja kunnossapitoon saa maalaiskunta avustusta ja lainaa samojen perusteiden mukaan kuin kansakouluhuoneistojen rakentamiseen ja kunnossapitoon.
Jos kunta suostuu siihen, että sen kansankirjasto toimii maakuntakirjastona tai useiden kuntien kirjastotointa avustavana paikalliskeskuksena, voidaan sille valtioneuvoston harkinnan mukaan antaa lisäavustusta eduskunnan tätä tarkoitusta varten myöntämistä varoista.
Maalaiskunnassa toimiva yhdistys, jonka tarkoituksena on kansansivistyksen ja itseopiskelun edistäminen, voi kirjastolleen, jos se on yleisön käytettävissä, valtioneuvoston harkinnan mukaan saada avustusta 50 % kirjallisuuden ostamiseen ja sitomiseen käyttämistään varoista, kuitenkin sellaisin rajoituksin, että avustusta voidaan vuosittain antaa enintään 1,000 markkaa yhdistystä ja 5,000 markkaa kuntaa kohti.
Valtionapu voidaan antaa joko rahana tai kirjoina taikka molempina.
Tarkemmat määräykset tämän lain soveltamisesta annetaan asetuksella.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1929.
Helsingissä, 20 päivänä huhtikuuta 1928.
Katso myös muokkaa
- Hallituksen esitys Eduskunnalle kansankirjastolaiksi
- Muutos 1932: Laki huhtikuun 20 päivänä 1928 annetun kansankirjastolain 4, 5 ja 8 §:n muuttamisesta
- Muutos 1935: Laki kansankirjastolain muuttamisesta (1935)
- Muutos 1939: Laki kansankirjastolain muuttamisesta (1939)
- Muutos 1947: Laki kansankirjastolain muuttamisesta (1947)
- Lain kumosi kirjastolaki (1961)
- Asetus kansankirjastoista (1928)
- Asetus kansankirjastoista (1941)
- Opetusministeriön päätös sisältävä valtion kirjastotoimiston johtosäännön