Lähteellä (Lönnrot)
Lähteellä. Kirjoittanut Johan Ludvig Runeberg |
- Suo, lähe’ kaunis, katselen
- Likellä vettesi,
- Kuin pilven varjot vaeltavat
- Kuvastimessasi.
- Kah tuoll’ on pilvi loistava,
- Ihana, kaunoinen;
- Jo lähti pois pakenemaan –
- Hyvästi varjonen!
- Taas tuossa toinen kullallaan
- Kuvoaa taivahan;
- Se ei pitemp’ – iällinen
- Jo lähti matkahan.
- Kah vielä muuan hirviä
- Hias kulullehen;
- Voi siirtyisitkö sievemmin
- Jälestä toisien!
- Vain näitä katsellessani
- Mä muistan mieltäni,
- Kuin monta kullan loistoa
- Jo siirtyi siltäki.
- Kuin pilvet paksut, synkiät,
- Sitäi’ pimittivät,
- Yhtäkkiähän nousivat,
- Hitaasti lähtivät.
- Vaan jospa kuinkin kulkivat,
- Ne eivät outoja:
- Ne tyhjiä kuvaamia
- Ja pilven varjoja.
- Ne mieli raukan kuitenki
- Moneksi muuttavat;
- Voi koskastapa varjojen
- Valehet loppuvat!
Lähde: Suomi: tidskrift i fosterländska ämnen 1845. Femte årgången. Finska Litteratur-Sällskapets förlag, Helsinki